Valtuutetulla on valta vaikuttaa linjaan, jolla kunnan hankinnat tehdään – Suomen Yrittäjien opas auttaa valtuutettua ja paikallista pienyrittäjää

23.10.2021 18:00

Kunnanvaltuutetut voivat linjata, että lähtökohtaisesti kaikki kunnan tekemät hankinnat jaetaan osiin, jotta myös pienet yritykset voivat tehdä tarjouksiaan. Jos valtuusto tekee linja-asiakirjan hankinnoista, paperi pitää myös oikeasti laittaa toimeksi, Suomen Yrittäjien viestintäpäällikkö Janika Tikkala sanoo. – Linjan toteutumista voi seurata vaikka puolivuosittain esimerkiksi mittaamalla, kuinka monta infoa yrittäjille on hankinnoista järjestetty. Kuntapäättäjillä on vastuu seurata, miten päätetty linja on laitettu toimeksi ja pitääkö asiaa teroittaa virkakunnalle, Tikkala vinkkaa. Kuva: Markus Sommers.

Suomen Yrittäjät julkaisi syksyllä 2021 kuntien valtuutetuille suunnatun oppaan, jonka yksi tarkoitus on auttaa paikallista pienyritystä pärjäämään kunnan kilpailutuksissa. Kuntapäättäjän hankintaopas 2021 -nimisen, ilmaisen oppaan voi ladata verkosta osoitteesta yrittajat.fi/kunnat. Oppaan kirjoittanut Suomen Yrittäjien viestintäpäällikkö Janika Tikkala kertoo oppaan julkaisuajankohdaksi valikoituneen alkusyksy 2021, koska silloin uudet valtuustot olivat juuri aloittaneet työnsä.

– Julkaisimme oppaan heille työkaluksi Kuntamarkkinoiden yhteydessä. Kuntatasolla vaikuttaminen on meille luontevaa, koska olemme valmiiksi läsnä kaikissa kunnissa, Tikkala toteaa.

Laki on pienyrittäjän puolella

Tikkala kuvaa nyt julkaistua opasta yhteenvedoksi. Suomen Yrittäjillä on vahvat näkemykset siitä, miten kuntien hankintoja tulisi tehdä ja kehittää. Oppaassa nuo asiat on kirjoitettu selkeästi ylös. Oppaan lähteenä on käytetty myös hankintalakia.

– Laki on melko uusi, siihen tehtiin kokonaisuudistus muutama vuosi sitten. Nyt laissa muun muassa todetaan, että kuntien hankinnat on järjestettävä kokonaisuuksina, joihin myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät osallistumaan, Tikkala tietää.

Puolueiden toiveet taustalla

Tietoa olisi siis ollut yrittäjäjärjestössä tarjolla jo pitkään. Miksi yhteenveto ja oppaaksi kokoaminen päätettiin tehdä juuri nyt?

– Kuntavaalien alla Suomen Yrittäjät piti ehdokkaille paljon koulutuksia. Kävi ilmi, että eri puolueissa haluttiin nimenomaan kuulla julkisista hankinnoista ja miten niissä voisi huomioida paikallisia pienyrittäjiä. Siitä saimme idean, että meidän pitää vastata tähän intoon ja antaa työkaluja, koska motivaatiota ja kiinnostusta selvästi on. Se on erittäin hyvä lähtökohta, Tikkala näkee.

Vaikka puolueet siis toivoivat tietoa paikallisten pienyrittäjien huomioimisesta hankinnoissa, Tikkala huomauttaa, että paikallisuutta ei voida suoraan nostaa hankinnan määrääväksi tekijäksi.

– Kriteerit on järjestettävä muulla tapaa. Koemme Suomen Yrittäjissä, että meillä on koulutusvastuuta tässä asiassa myös.

Valtuusto voi tehdä linja-asiakirjan

Tikkala muistuttaa, että yksittäinen valtuutettu ei pääse päättämään suoraan kaupungin tekemistä hankinnoista. Miten tavallinen valtuutettu sitten voi vaikuttaa siihen, että pienet paikalliset yritykset menestyvät kilpailutuksissa?

– Toimintaa voi kehittää järkevämmäksi omassa kunnassa ihan yksinkertaisilla asioilla. Valtuusto tai hallitus voi päättää linja-asiakirjasta, jossa määrätään, miten hankinnat toteutetaan kunnassa ja jolla virkakunta sitoutetaan toimimaan halutulla tavalla. Tavallisilla poliitikoilla on valta ja vastuu määrätä siitä, miten hankinnat toteutetaan, Tikkala sanoo.

Tikkala nostaa linja-asiakirjan lisäksi esiin kaksi muuta keskeistä kohtaa, joihin sitoutuminen kunnassa parantaa paikallisen pienyrittäjän mahdollisuuksia menestyä kilpailutuksissa.

Toinen kohta on mahdollisimman avoin ja aikainen tiedottaminen eli viestintä. Se vahvistaa myös yrittäjien luottamusta, kun hankinnoista viestitään niin varhain kuin mahdollista, vaikka tietoakin olisi vasta vähän tarjolla.

– Mitä aiemmin, sen parempi. Kunta voi järjestää infotilaisuuksia vaikka kahden vuoden päästä tulevista rakennushankinnoista. Myös yritysten kanssa kannattaa keskustella mahdollisimman paljon. On esimerkiksi mahdollista laittaa hankintailmoitus kommenteille yrityksiin ennen sen julkaisemista, Tikkala yllättää.

Vuoropuhelussa kunta voi saada myös uusia ahaa-elämyksiä siitä, miten jokin hankinta kannattaakin toteuttaa.

– Yritykset ovat asiantuntijoita sellaisissa asioissa, joissa kunta harvoin on, Tikkala tähdentää.

Kolmas tärkeä asia on jakaa hankinnat sellaisiin järkeviin osiin, että myös pienet toimijat pystyvät jättämään oman tarjouksensa. Usein ongelma on se, että kuntien hankinnat ovat isoja kokonaisuuksia.

– Joko ne vaativat tosi paljon kapasiteettia tai sitten ne ovat sellaisia, joihin vain monialayritys pystyy vastaamaan. Esimerkkinä pienempiin palasiin hajautetusta hankinnasta on puistojen hoito. Ei välttämättä saman firman tarvitse hoitaa kaikkia tehtäviä siinä puistossa. Toinen esimerkki on teiden auraus. Ei saman firman tarvitse koko kuntaa aurata, vaan hankinta voidaan tehdä vaikka kylittäin.

Myös kapulakieleen oma opas

Pieniä yrityksiä vaivaa usein myös julkisissa hankinnoissa käytetty virkamieskieli, joka ei aina aukea yrittäjälle. Suomen Yrittäjät on julkaissut tähänkin oman oppaan.

– Yrityksille on tehty ”Bisnestä julkisista hankinnoista”-opas, joka pureutuu tähän ongelmaan. Suomen Yrittäjät järjestää myös koulutuksia aiheesta, Tikkala kertoo.

Suomen Yrittäjät tarjoaa yrittäjien ja kuntien avuksi myös hankintaneuvojan. Pirkanmaan hankintaneuvojana toimivan Maria Virtasen tavoittaa sähköpostilla osoitteesta maria.virtanen@yrittajat.fi

– Hankintaneuvoja opastaa maksutta kuntia ja yrittäjiä hankinnoissa. Valtio rahoittaa toimintaa, koska myös valtion tasolla pidetään tärkeänä että pienetkin yritykset pääsevät käsiksi kilpailutuksiin, Tikkala päättää.