Jokaisen pirkanmaalaisen on tarpeellista muistaa, että Pirkanmaan liiton toiminta jatkuu normaalisti, vaikka Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelu on käynnissä, ja se aloittaa toimintansa vastaten maakuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuoden 2023 alusta lähtien. Maakuntajohtaja Esa Halme nostaa asukasmäärältään maamme toiseksi suurimman maakunnan pullonkaulaksi keskitetyn kansallisen toimintatavan. Siinä uskotellaan liian usein, etteivät Suomen vahvat alueet pysty itse toimimaan kovilla kansainvälisillä areenoilla ilman keskitettyä toimintatapaa.
Pirkanmaan liitto on saanut kesäkuisten kuntavaalien tulosten mukaisen uuden maakuntavaltuuston ja -hallituksen. Liiton toiminta ja työ jatkuvat normaaliin tapaan. Moni pirkanmaalainenkin on luullut, että maakuntaliitot häviävät kartalta, kun uutukaiset hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa vastaten kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Todellisuudessa Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan hyvinvointialue ovat yhteistyökumppaneita tulevaisuudessa.
Maakuntajohtaja Esa Halme sanoo, että Pirkanmaan liitolla on iso vaihde päällä ja tekemisen meininki on kova.
– 61- jäsenisen maakuntavaltuuston ja 11-jäsenisen maakuntahallituksen nimeämisneuvottelut sujuivat niin hyvin kuin suinkin mahdollista, ja puolueet löysivät hyvin toisensa. Tämä on erityisen tärkeätä nyt, kun oikeastaan kaikki suuret asiat, jotka kuuluvat maakuntaliiton vastuulle, ovat jonkinlaisessa saumakohdassa, Halme toteaa.
– Euroopan unionin uusi alue- ja rakennepolitiikan kausi on alkumetreillään, koronan jälkeinen uuden rakentamisen ja uuteen suuntaamisen kausi alkaa, globaalin ilmastonmuutoksen tarvitsemien ratkaisujen osalta on paljon tekemistä, Suomi ottaa ensi askeleita 12-vuotisen liikennepolitiikan harjoittamisessa, eurooppalainen kestävän siirtymän ja digitaalisen uudistumisen politiikka ovat aluillaan, Halme listaa.
– Näillä kaikilla on jonkinlaista liittymäpintaa pirkanmaalaiseen maankäyttöön, jonka osalta etsimme ratkaisuja maakuntavaltuuston juuri käynnistämässä maakuntakaavatyössä. Myös Pirkanmaan juuri uudistettavana oleva maakuntaohjelma ja älykkään erikoistumisen strategia muuttavat näitä aiheita uudeksi todellisuudeksi, Halme lisää.
Halmeen mukaan maakuntakaavan lisäksi toinen liiton perustehtävistä työllistää alkanutta maakuntavaltuustokautta. Edellisen kauden tavoin Pirkanmaan liitto vastaa kaikista kunnallishallinnolle aluekehityslaissa säädetyistä tehtävistä, mukaan lukien merkittävä osa Euroopan unionin rahojen suuntaamisesta. Kymmenet pirkanmaalaiset hakijat saavat tulevallakin kaudella kehittämisrahoitusta Pirkanmaan liitolta.
Maakuntajohtaja teroittaa, että hallinto on vain tukirakenne.
– On selvää, että toimijakentän uudistuminen hyvinvointialueiden muodostumisen myötä ja kuntien keskittyessä uusissa nyt tekeillä olevissa strategioissaan vahvasti elinvoimaan, myös toimijoiden hyvä ja rakentava yhteistyö korostuu niin luottamushenkilöhallinnossa kuin viranhaltijatasolla. Maakunnan liitot ovat ainoita organisaatioita, joille on sekä omista lähtökohdista ja lailla säädetty tehtävä sekä edistää kuntien yhteistyötä että vaalia kuntien etua, Halme avaa.
– Samaan aikaan on hyvä tiedostaa, ettei hallitusohjelmassa ole yhtään linjausta, joka muuttaisi liitojen tehtävää oleellisesti. Maakuntien toimintaympäristö kansainvälistyy edelleen hyvää tahtia, ja lisäarvoa haetaan yhä useammin kansainvälisistä verkostoista ja kumppaneista, Halme kertoo.
Odotettavissa tiivistä yhteistyötä
Maakuntavaltuuston nimeää kuntien edustajainkokous, ja maakuntahallituksen jäsenet valitsee puolestaan maakuntavaltuusto.
Esa Halme muistuttaa, että maakuntien liitot ovat ainoita kuntayhtymiä, joilta laki edellyttää, että sen valtuuston jokaisen jäsenen ja varajäsenen on oltava myös kunnallisvaltuuston jäsen. Tämän taustana on se, että Suomi on sitoutunut noudattamaan sekä alue- että paikallistasolla eurooppalaista paikallisen itsehallinnon peruskirjaa ja alueellisen itsehallinnon julistusta.
– Nyt ensimmäistä kertaa Suomeen muodostuu aluetasolle toinen toimielin, jonka ylin päätöksentekoelin noudattaa samaa eurooppalaista linjaa. Vaaleilla valitun hyvinvointialueen valtuusto on tällainen. Hyvinvointialueista säädettäessä Suomi jätti valitun valtuuston asemaan useita varaumia, jotka rajaavat sen oikeutta puhua ja toimia alueensa edustajana muissa kuin toimialaansa koskevissa asioissa, Halme avaa.
– Edellä kuvatusta johtuen maakunnan liiton ja hyvinvointialueen on syytä tehdä strategisissa ja eurooppalaisissa asioissa erittäin tiivistä yhteistyötä. Pirkanmaan liitto ei toki voi, eikä sillä ole syytä, puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen asioihin, paitsi ehkä hankerahoittajana, Halme pohtii.
– Kuvittelisin, että yhteistyösuhteesta tulee hyvin toisiaan täydentävä, ja rinnakkainen tekeminen onnistuu hyvin. Molempien intressissä on vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä ja Pirkanmaalla, Suomessa ja laajemminkin maakuntalaisten hyväksi, Halme miettii.
Halme kertoo, että hyvinvointialueiden aloittaessa palvelutuotannon vuoden 2023 alussa, on jo tiedossa, minkälaista monialaista maakuntaa valmistellut valtiovarainministerin työryhmä on esittämässä. Ratkaisut tältä osin tehtäneen kuitenkin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen ohjelmassa.
Liiton elämä jatkuvassa kehityksessä
– Maakuntien liitoilla ei ole oikeastaan koskaan ollut kahta samanlaista perättäistä vaalikautta. Liittojen tehtävät ovat sellaisia, että niiden tulee koko ajan kulkea muutoksessa ja viihtyä siinä sekä uuden etsimisessä, Esa Halme kuvailee.
Halme toteaa, että lainsäädännöllisesti pöydällä on lukuisia pohdintoja, joissa tutkaillaan liittojen asemaa, niille mahdollisesti annettavia tehtäviä ja valtion ja kunnallishallinnon suhdetta.
– Tällaisia ovat jo aiemmin mainitsemani monialainen maakunta, maankäytön suunnittelujärjestelmä ja monet muut. Tällä hetkellä pöydällä ei ole yhtään sellaista muutosta, mikä toisi dramaattista uutta liittojen asemaan. On syytä kuitenkin todeta, että hyvin harkitut ja valmistellut muutokset ovat tervetulleita ja maailman muuttuessa, tulee myös toimijoiden ja rakenteidenkin muuttua. Tsaarin aikaisilla työkaluilla ei voi menestyä, Halme korostaa.
Halmeen mukaan maakuntien keskeiset tehtävät, kuten alueellinen kehittämisen, EU-ohjelmien täytäntöönpano, maakunnan ja sen kuntien edunvalvonta, maakuntakaavoitus ja lukuisat muut tehtävät ovat edelleen aivan yhtä keskeisiä kuin ennen.
Pullonkauloja on vähän
Esa Halme iloitsee, ettei Pirkanmaalla ole kovin monta pullonkaulaa.
– Niistä merkittävin on ilman muuta hyvin keskitetty kansallinen toimintatapa, jossa liian usein uskotaan, etteivät Suomen vahvat alueet pysty itse toimimaan kovilla kansainvälisillä areenoilla ilman keskitettyä toimintatapaa, maakuntajohtaja kuvailee.
Halme pitää todella tärkeänä sitä, että Suomen eteneminen monikeskuksiseen suuntaan olisi Pirkanmaan etu.
– Infrastruktuurin kehittämisen osalta tämä tarkoittaisi ilman muuta nykyistä runsaampaa satsaamista uusiin kestäviin ja maailmalle kytkeytyviin yhteyksiin, Halme tarkentaa.
– Kaikki muut pullonkaulat ovat onneksi aika vaatimattomia ja väliaikaisia. Me kaikki muutoksen äärellä törmäämme itse rakentamiimme pullonkauloihin aika ajoin. Onneksi keskustelukulttuurimme tarjoaa keinot ohittaa nämä pullonkaulat, Halme sanoo.
MATTI PULKKINEN
