Kurun Urheaksi Matiksi valittu Tapani Tienari ei Kurun suunnalla esittelyjä kaipaa. Mies on pitkäaikainen valtuutettu ja hänellä on lukemattomia luottamustoimia.
Kurun Urhea Matti on arvokas titteli.
– Kyllähän tämä yllätyksenä tuli. Mutta lisään tämän ehdottomasti ansioluetteloon, Tapani Tienari hymyilee.
– Pari vuotta takaperin minut valittiin Ylöjärven Unikeoksi, ja minut heitettiin Pimeesalmella järveen, hän lisää nauraen.
Luottamustoimia jokaiselle sormelle
Ensimmäistä kertaa Tapani Tienari oli luottamustehtävässä jo peruskoulun yläasteella, kun hän oli mukana oppilaskunnassa. Nykyään puheenjohtajuuksia ja muita luottamustoimia on ollut niin paljon, ettei mies ole pysynyt laskuissa.
– Näitä on niin paljon, ettei kaikkia jaksa yhdeltä istumalta muistaa, Tienari nauraa.
Vuonna 1989 hän lähti mukaan kunnallispolitiikkaan, kun hänestä tuli valtuutettu.
– Isänikin oli kaksi tai kolme kautta valtuutettuna. Itselläni tulee täyteen seuraavaksi seitsemän kautta.
Tienari on ollut urheilu- ja liikuntalautakunnassa, yli kymmenen vuoden ajan Maataloustuottajien Kurun yhdistyksen sihteerinä ja 12 vuoden ajan Kurun valtuuston puheenjohtajana: vuodesta 1996 aina kuntaliitokseen asti.
Hän oli myös Kurun maamies-seuran, nykyisen maatalousseuran, johtokunnassa pitkään. Tienari on myös maanviljelijänä toiminut Pirkanmaan sikakerhon puheenjohtajana sekä sittemmin Satakunnan sikakerhon johtokunnassa.
– Olin Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustossakin vuosina 1992–2012 eli yhteensä 20 vuotta.
Nyt hän on Ylöjärven kirkkovaltuuston jäsen, kolmatta vuotta Kurun yrittäjien puheenjohtajana ja kuudetta vuotta valtuustoryhmänsä puheenjohtajana. Lisäksi hän on kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja.
– Kaksissa edeltävissä vaaleissa olen ollut ryhmämme ääniharavana, keskustaa edustava Tienari mainitsee.
– Kuulun myös Pohjois-Hämeen puhelin Oy:n hallintoneuvostoon sekä Lasten kesäleiriyhdistys -76 ry:n hallitukseen, jossa olen varapuheenjohtaja.
Työelämässä maanviljelijä
1970-luvulla Tienari kävi Tampereella ammattikoulun ja sen jälkeen konepajakoulun.
– Sitten tein töitä Tampellassa muutaman vuoden, hän kertaa.
Aivan 1980-luvun alussa Tienari kävi Hämeenkyrössä Osaran maaseutuoppilaitoksen, joka kesti kaksi vuotta. Tämän jälkeen, vuonna 1982, kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
Tapani Tienari jatkoi siis isänsä jalanjäljissä Kauppilan tilaa, joka on perehtynyt sikatalouteen.
– Sikalassa oli yleensä noin 50–60 emakkoa.
Sikoja astutettiin, ja ne porsivat pari kertaa vuodessa.
– Viljelimme myös ohraa ja kauraa, mutta emme myyntiin, vaan sioille ruuaksi.
Tilalla on nyt tehty sukupolvenvaihdos, eikä siellä ole enää sikoja.
Urheilullinen kyläaktiivi
Tienari on suhteellisen harvinainen sukunimi: heitä on yhteensä 123 Suomessa.
– Järjestämme kolmen vuoden välein sukukokouksia. Ikaalisten Tienarit eivät ole meille sukua, Tienari huomauttaa.
Hän asuu Parkkuussa vaimonsa Päivin kanssa. Talossa asustelee myös kolme kissaa sekä koira.
Lapset ovat jo 28- ja 26-vuotiaita ja Tapani Tienarilla on jo yksi lapsenlapsikin: Annan puolitoistavuotias poika Aake.
Tienari on tuttu erityisesti parkkuulaisille, tai kuten he itse sanovat: parkuslaisille. Hän on ollut aktiivisesti mukana kylän toiminnassa, ja yhden vuoden hän oli puheenjohtajana Parkkuun seudun kyläyhdistyksessäkin.
Kylällä Tienari on muun muassa vetänyt lapsille jalkapalloa sekä pesäpalloa.
Omassa lapsuudessaan hän oli muun muassa 4H-kerhossa. Vanhemmalla iällä hän on näytellyt ja tanhunnut. Urheilu on kuitenkin ollut tärkeässä roolissa läpi elämän.
– Nuorempana harrastin itsekin paljon urheilua: jääkiekkoa Ilveksen junioreissa sekä salibandya.
Tienari onkin kova Ilves-fani: hänellä on ollut peleihin kausikortti jo kymmeniä vuosia. Myös tyttärenpojasta Aakesta tulee toivottavasti Ilves-fani: yksivuotiskakussakin komeili Ilveksen logo.
Kommentointi on suljettu.