Suomen suvi on pullollaan erilaisilla teemoilla piristettyjä pirskeitä. Tapahtuman luonteeseen vaikuttaa paljon se, mikä organisaatio toimii järjestäjänä ja millaiset ovat järjestäjän taloudelliset intressit.
Esimerkiksi Ylöjärvellä järjestettävä Pöheikön Pölläys erottuu kotikutoisuudellaan, ja Ylisellä pidettävä Ylis’festarit tunnetaan ainutkertaisesta tunnelmastaan.
Viime viikonloppuna Pälkäneen Aitoossa järjestettiin 133:nnet Aitoon kirkastusjuhlat. Tämä tapahtuma on ikään kuin kahden edellä mainitun mikstuura.
Kansan kieleen käyvän nimen, Kirkkarit, saanut tapahtuma palokuntamarsseineen on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty tapahtuma.
Kirkkarit on Aitoon VPK:n jokakesäinen kolmipäiväinen festivaali, joka toimii vapaapalokunnan vuosijuhlana. Kemuja tähdittävät joka vuosi Suomen eturivin tähdet. Tänäkin vuonna lavalla nähtiin muiden muassa Cheek, Pauli Hanhiniemi, Jenni Vartiainen ja Sanni.
Lauantaista maanantaihin kestänyt tapahtuma keräsi Aitoon kylään lähes 10 000 kävijää. Huippuvuosi oli 2005, jolloin Kirkkareilla viihtyi peräti 15 000 vierasta.
Tapahtuman promoottori ja esiintyjien buukkauksesta vastaava aitoolainen Jarmo Salonen tekee yhteenvetoa ja toteaa, että tänä vuonna myytiin netin välityksellä ennätyssuuri määrä ennakkolippuja, yhteensä liki
3 000 kappaletta.
Aitoo on pieni kylä entisessä Luopioisten kunnassa (nykyisin osa Pälkänettä), ja kymmentuhathenkinen ihmismäärä sekoittaa kylän muutamaksi päiväksi vuodessa. Kirkkarit on siitä omaleimainen juttu, että koko kylä yhdistyy ja järjestää yhdessä koko valtavan festivaalin.
Kävijöitä koko Suomesta
Aitoossa pistäytyy tavallisesti lukuisia ylöjärveläisiäkin. Noin tunnin ajomatkan päässä Ylöjärveltä sijaitseva Aitoo ei vieroksuta. Tänä vuonna omien laskujensa mukaan ainakin kolmatta kertaa Kirkkareilla ollut Pasi Koponen, 20, ylistää juhlien tunnelmaa.
– Vire täällä Aitoossa on kerta kaikkiaan loistava. Nämä ovat sellaiset festarit, joilla ei tarvitse miettiä, tuleeko kärhämää, mies perustelee tuloaan.
Koponen pohtii syitä sille, miksi esimerkiksi Aitoon kirkastusjuhlien ja Pöheikön Pölläyksen kaltaiset festivaalit erottuvat ilmapiirinsä puolesta.
– Taustalla ei ole mitään voittoa tavoittelevaa organisaatiota. Se, ettei jokin taho hamua suuria voittoja, heijastuu suoraan kävijöiden viihtyvyyteen, hän kuvailee.
– Festivaalit ovat yhteen hiileen puhaltamisen tulos, Koponen kiteyttää ja kertoo, että on itse ollut paitsi Aitoon kirkastusjuhlissa myös Pöheikön Pölläyksessä talkoosorvin ääressä.
Kirkkari-festareiden fiilistä kohentaa hänen mukaansa se, että juhlille ovat tervetulleita myös lapset. Kaiken lisäksi alle 12-vuotiaat pääsevät vanhempiensa seurassa ilmaiseksi.
Koposella on vakiintunut tapa suunnata kokkansa kohti Aitoota aina heinäkuun alkuviikolla.
– Äitini asuu täällä Aitoossa, ja itse tulen tänne talkootöihin ja samalla pääsen nauttimaan Kirkastusjuhlista, hän selventää.
Myös ylöjärveläinen Enni Tervalammi muutti viime viikonvaihteeksi Aitooseen.
Hänen kesäfestarikiertueeseensa kuuluu Pöheikön Pölläyksen ja Aitoon kirkastusjuhlien lisäksi Weekend ja Flow Festivalit.
Hän pitää Aitoon kirkastusjuhlien yhteisöllisyydestä ja tiiviydestä.
– Vaikka alue on suhteellisen iso, ihmiset ovat kuitenkin hyvin lähekkäin. Tänne Aitooseen myös tulee ihmisiä kaikkialta Suomesta, mikä on hieno juttu, hän toteaa.
Kaksikon mielestä festareilla esiintyjät eivät merkitse ratkaisevasti.
– Tulemme festareille lähinnä tunnelman ja ihmisten takia. Artistit ovat prioriteettilistalla vasta toissijaisina, he tuumaavat.
– Itse saavun joka vuosi Aitooseen – oli lavalla sitten kuka hyvänsä, Pasi Koponen tähdentää.
Ylöjärveltä uupuu kesäfestivaali
Vuonna 2012 Ylöjärven festivaalitarjonta koki romahduksen, kun Räikkärock painui historiaan. Pian Ylöjärveltä kaikkoaa myös Ylis’festarit, kun Ylisen palvelukeskus muuttaa Nokian Pitkäniemeen.
Tervalammin ja Koposen mukaan Ylöjärvelle kaivattaisiin Räikkärockin aiheuttaman festarityhjiön täyttäjää.
– Olisihan se hienoa, jos Räikkärock tulisi jonakin päivänä takaisin entistä ehompana, he pohtivat.
– Tietenkin realiteetit tulee pitää mielessä: ei ole mieltä järjestää festivaalia, jossa kukaan ei käy. Mutta esimerkiksi Pöheikön Pölläyksestä pystyisi muokkaamaan kokoluokaltaan Aitoon kirkastusjuhlien kokoisen tapahtuman. Tällöin Ylöjärvi ei muuta kaipaisikaan, Koponen järkeilee.
