Lasten fyysistä aktiivisuutta lisäämällä kunta voi tehdä säästöä – Eihän hävitetä yhtään leikkialuetta, kun ei ole aivan pakko?

Viime vuosina olen ihastellut Ylöjärven kaupungin päättäjien ja toimijoiden tahtotilaa kunnostaa leikkipuistoja, päiväkotien pihoja ja muita lähiliikunta-alueita nykyaikaisiksi yksi kerrallaan. Neljän lapsen äitinä olen huomannut, kuinka paljon positiivisia vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen onkaan sillä, että erityisesti lasten leikkialueet ovat houkuttelevia uusine leikkivälineineen. Ne ovat myös helposti saavutettavia ja turvallisia.

Uskaltaisin veikata omien havaintojeni pohjalta, että muun muassa Kirkonpuiston ja Räikänpuiston leikkialueiden kävijämäärät ovat nousseet reilusti peruskorjausten jälkeen. Muutkin hyvin hoidetut vapaa-ajanviettoalueet ja liikuntapaikat ovat takuulla lisänneet Ylöjärvellä asuvien viihtyvyyttä ja houkutelleet ihmisiä liikkumaan entistä enemmän.

Viime viikkoina olen kuitenkin huolestuneena lukenut kirjoittelua Seijantien peli- ja leikkikentän mahdollisesta kohtalosta. On hienoa, että perusturvaosaston lastensuojelun työntekijöille on löydetty vuokrattavaksi siirtokelpoinen toimistorakennus, mutta en voi käsittää, että se aiotaan sijoittaa Seijantien peli- ja leikkikentälle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt lasten ja nuorten liikuntasuositukset, joiden uusin versio julkaistaan tällä viikolla. Tutkimusten mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Uusia suosituksia odotellessa luin vuonna 2016 julkaistuja OKM:n varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Monessa kohdassa vedottiin kuntapäättäjiin, koska heillä on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä päätöksiä, joilla edistetään lasten terveyttä ja hyvinvointia. Kuntien tekemillä päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset siihen, minkä verran lapsilla on liikkumiseen soveltuvia paikkoja ja alueita.

Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen, ja liikunnallinen elämäntapa alkaa kehittyä jo varhain lapsuudessa. Fyysisen aktiivisuuden myötä lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä normaalisti. Liikunnallinen elämäntapa myös ehkäisee tai vähentää erilaisia sairauksia.

Liikunta ja liikunnallinen lapsuus vähentävät terveyspalveluiden käyttöä ja niiden aiheuttamia kustannuksia, joten liikunnasta on hyötyä paitsi yksilölle myös yhteiskunnalle. Lasten oikeuksien 17. yleiskommentin mukaan lapsilla on oikeus turvalliseen ja lapsille sopivaan leikki- ja toimintaympäristöön. Ympäristön tulee myös houkuttaa lasta leikkimään.
Vaikkakaan lasten liikkuminen ei ole välineistä kiinni, vaan myös esimerkiksi lähimetsät ja muunlainen ympäristö houkuttavat heitä liikkumaan, on erilaisilla leikkialueilla varmasti fyysisen aktiivisuuden määrää ja monipuolisuutta lisäävä vaikutus.

Seijantien peli- ja leikkikenttä lähimetsineen on edellä mainittuihin asioihin vedoten suositeltavaa säilyttää ja tulevaisuudessa myös kunnostaa nykyaikaiseksi. Kansantautien ja elintapasairauksien ennaltaehkäisy liikkumisen lisäämisellä tuo kunnalle pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä.

Kuntalaisia olisi myös hyvä kuunnella heitä koskevia päätöksiä tehdessä, joten keskustelin Seijantien alueella asuvan ystäväni Marika Ritalan kanssa leikkialueen tärkeydestä alueen asukkaille. Ritalan mukaan leikkipuistoa käyttävät useiden taloyhtiöiden perheet ja se on sosiaalinen kohtaamispaikka asukkaille. Ritalan lapset haluavat aina leikkimään Seijantien puistoon ja talvisin rinteeseen muodostuu hyvä pulkkamäki. Lähimetsää ystäväni perhe käyttää seikkailuun. Sijainniltaan leikkialue on myös turvallisessa paikassa, joten sinne uskaltaa päästää isommat lapset leikkimään keskenään.

Seijantien peli- ja leikkikentällä on etenkin Soppeenmäessä asuville ylöjärveläisille iso merkitys ja kunnan päättäjien sekä toimijoiden kannattaisi nähdä sen potentiaali pitkällä aikavälillä säästöjä tuovana kohteena. Sijoitetaan toimistorakennus mieluummin muualle.

Jenni Veijonen
fysioterapeutti, urheiluseura-aktiivi, kuntavaaliehdokas (vihr.)