Diplomi-insinööri, HHJ PJ Maarit Sääksi aloitti Arkta-konsernin uutena toimitusjohtajana 1.1.2021, kun yhtiön perustajajäsen, rakennusneuvos Esa Kiiveri siirtyi toimitusjohtajan paikalta eläkkeelle. Kiiveri tosin myös jatkaa konsernin hallituksen puheenjohtajana ja tytäryritysten hallituksen jäsenenä.
Toimit ennen nimitystäsi YIT:llä 20 vuotta ja sen jälkeen Arktan varatoimitusjohtajana, eikö niin, Maarit Sääksi?
– Kyllä, toimin varatoimitusjohtajana huhtikuusta 2019 lähtien. Se oli hyvä, sillä otimme Esa Kiiverin kanssa pitkän perehdytysjakson. Menimme yhtiön vuosikellon lävitse ja kehitimme asioita. Perehdytys oli hyvin systemaattista.
Olet koulutukseltasi diplomi-insinööri ja HHJ PJ. Mitä lyhenteet tarkoittavat?
– HHJ on hyväksytty hallituksen jäsen ja PJ puheenjohtaja. Olen käynyt Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kehittämän koulutusohjelman, jossa opiskeltiin hallitustyöskentelyä ja puheenjohtajana toimimista.
Millainen johtaja olet?
– Ennen kaikkea tavoitteellinen. Se tarkoittaa sitä, että meillä jokaisella pitää olla yhteinen kuva siitä, mihin olemme menossa ja tiedämme, mitä se tarkoittaa jokaisen työntekijän omassa roolissa.
– Toinen asia, mikä kuvaa minua, on asiakaslähtöisyys. Suunnittelemme tuotteitamme asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kolmantena minulle on tärkeää positiivisuus, mikä saattaa poiketa joistakin muista johtajista. En tarkoita sitä, että pitäisi koko ajan hokea, että hyvä, hyvä, hyvä, vaan sitä, että annan palautetta ja kannustan yhteistyöhön.
Mitä uutta tuot Arktaan?
– Uskon yhteistyön voimaan ja olen myös tuottavuuden lähettiläs. Olen tuonut Lean-kulttuuria ja tuottavuutta rakentamisen puolelle jo vuodesta 2010 lähtien. Sanomani on, että ”ei juosta lujempaa, vaan kävellään lyhempi matka tuottamalla arvoa”. Ei muurarikaan muuraa kovempaa, vaan pitää mieluummin miettiä, onko toiminnassa jotakin hukkaa.
Työskenteletkö ja asutko Ylöjärvellä?
– Olen töissä täällä Ylöjärven pääkonttorilla ja asun Tampereella.
Kuinka miesvaltainen ala rakennusala on ja miksi kiinnostuit alasta?
– Minulla oli lukiossa poissulkeva menetelmä siitä, menisinkö kone- vai sähköpuolelle, mutta jäin rakennuspuolelle. Isäni on konepuolen ammattilainen, mutta hän on rakentanut paljon omilla käsillään, ja ajattelin, että ala voisi olla mielenkiintoinen.
– Osaaminen on se, mikä ratkaisee, ei sukupuoli. Naisia on tällä alalla vähemmän, ja etenkin naisjohtajia. Mutta maailma muuttuu ja kehittyy.
Lue myös:
Arkta luopuu tilitoimistostaan ja keskittyy yhä tiiviimmin ydinliiketoimintaansa
Arktalla on valmisteilla ja rakenteilla yli 800 puukerrostaloasuntoa
Puukerrostalorakentaminen on yleistynyt Suomessa, ja kehityksessä mukana on myös Arkta.
Arktalla on valmisteilla ja rakenteilla yli 800 puukerrostaloasuntoa. Esimerkiksi Vuorekseen Arktalta tulee niitä 195 kappaletta.
Puukerrostalojen etuna on betonirunkoista rakentamistyyppiä pienempi hiilijalanjälki.
Puurakentamista on alettu suosia muun muassa siksi, että puu on uusiutuva materiaali ja sitoo hiiltä.
– Monet kunnat ja kaupungit tekevät ilmastonmuutoksen hillinnän puolesta työtä ja tähän liittyen myös puurakentamiselle on asetettu tavoitteita esimerkiksi Tampereen alueella, kertoo markkinointipäällikkö Wiola Kiiveri.
Puukerrostaloja tulee siten rakennettaviksi rakennusliikkeille esimerkiksi kaavoituksen kautta.
Myös yhteiskunnalliset rakennuttajatahot, kuten esimerkiksi asumisoikeus- tai vuokratalojen rakennuttajat samoin kuin vakuutusyhtiöt, ovat kiinnostuneet eettisestä ja ekologisesta rakentamisesta.
Hinta tullee alaspäin
Puukerrostalorakentaminen on kuitenkin tällä hetkellä kalliimpaa kuin esimerkiksi betonirakentaminen.
Hinta tulee kuitenkin alaspäin, kun puukerrostalorakentaminen yleistyy ja rakentamiseen löydetään standardisoidut mallit, kuten betonirakentamisessa jo on.
– Uskomme puukerrostalorakentamisen tulevaisuuteen, siihen, että se on varteenotettava vaihtoehto, mutta mikä prosenttiosuus kerrostaloista tulee olemaan puurakenteisia, sitä en tiedä, sanoo toimitusjohtaja Maarit Sääksi.
Kuluttajat eivät vielä niinkään kysy puurakenteisia kerrostaloja, mutta se voi muuttua, kun hinta laskee.
Asukkaan kannalta puukerrostalossa mukavaa on esimerkiksi hyvä hengitysilma, ulkonäkö ja kodikkuus. Asumisen kannalta ei ole eroa, onko talo puu- vai betonirakenteinen.
Lue myös faktalaatikko!
