Kiire on tuttu tunne lähes jokaiselle työikäiselle. Useimpia se vaivaa vain ajoittain, mutta joku joutuu kärsimään siitä jatkuvasti. Jos ihminen ei itse osaa jarruttaa vauhtiaan, sen tekee lopulta keho.
Kiireeseen ja ajankäyttöön paneutunut kasvatustieteen maisteri Timo Lampikoski kirjoittaa Kunto & Terveys -lehdessä, että jatkuvasta kiireestä aiheutuva kestostressi ei ole haitallista pelkästään tunne-elämälle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle, vaan se muuttaa myös elimistön kemiallista ja hormonaalista tasapainoa.
Hänen mukaansa jatkuva kiire tekee pahimmillaan ihmisestä hermoraunion. Työelämässä kiireen seuraukset näkyvät usein loppuunpalamisena.
Työterveyslaitoksen psykologi Tiina Koivisto jakaa Lampikosken ajatukset.
– Jatkuva kiireen kokemus kuormittaa psyykkisesti. Psyykkinen kuormitus voi aiheuttaa työstressiä, joka puolestaan lisää työuupumuksen riskiä. Eli pahimmillaan hallitsemattomalla kiireellä voi olla hyvinkin kielteinen vaikutus terveyteen.
Hänen mukaansa olisi tärkeää pysähtyä miettimään tilannettaan, jos toistuvasti työpäivän jälkeen tuntuu siltä, että ei ole saanut tehtyä suunnittelemiaan asioita. Pienenkin asian valmiiksi saattaminen on palkitsevaa, ja siksi perushyvinvointia edesauttaa se, että ihminen kokee saavansa asiat tehtyä.
– Se ylläpitää hallinnan kokemusta, mikä on tärkeää työhyvinvoinnille, Koivisto selvittää.
Koiviston mukaan on tutkittu, että yli 48 tuntia viikossa töitä tekevistä ihmisistä 65 prosenttia haluaisi tehdä vähemmän töitä.
– Harvassa työssä on se pulma, että tekemistä olisi liian vähän. Toki pitää muistaa, että kiire on yksilöllinen kokemus. Joku toinen sietää kiirettä paremmin kuin toinen, Koivisto sanoo.
Aika käytettävä olennaiseen
Jatkuva kiire kuormittaa ennen kaikkea aivoja. Jos kiire vie vielä yöunetkin, eivätkä aivot saa tarpeeksi lepoa, alkaa kerääntyä ongelmia.
Tiina Koiviston mukaan riittävä yöuni onkin nähty yhä tärkeämmäksi osaksi perushyvinvointia.Koivisto perää työnantajilta sitä, että työntekijöillä olisi päivittäin riittävästi aikaa suunnitella työnsä.
– Jos pystyy suunnittelemaan toimivan kokonaisuuden, keskeytyksetkään eivät niin paljon haittaa työn tekemistä. Jos kokee, että saa itse vaikuttaa työnsä sisältöön ja määrään, sen paremmin yleensä syntyy tulosta, Koivisto sanoo.
Hänen mukaansa myös työn tauotus pitää olla kunnossa.
– Kannattaa käydä työpaikalla yhteinen keskustelu siitä, mikä työssä on tärkeää ja miten työ jaetaan. Työnantajan ja työyhteisön tuki on tärkeää. Pääasia on se, että raivataan aikaa olennaiseen, Koivisto linjaa.
Kiire näkyy työterveydessä
Ylöjärvellä toimivan Työterveyspalvelu Viisarin palvelupäällikkö ja työterveyshoitaja Seija Porola kertoo, että kiire tulee silloin tällöin esille keskusteluissa työterveyden asiakkaiden kanssa.
Se ei kuitenkaan yleensä ole päällimmäinen syy, miksi työterveyden vastaanotolle hakeudutaan.
– Puhuisin ennemmin työn kuormittavuudesta kuin kiireestä. Jokaisella ihmisellä on erilainen käsitys siitä, millaista kiire on. Jos työn hallinta ei ole tasapainossa, tulee kuormittuneisuutta. Jatkuva kuormitus vaikuttaa sitten lopulta ihmisen henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, Porola sanoo.
Porola muistuttaa, että toiset meistä kuormittuvat pienestäkin kiireestä helposti, toiset taas kestävät yllättävänkin hyvin kiireen aiheuttamaa painetilaa.
– Hallittavissa olevaa kiirettä ihminen sietää jonkin aikaa, mutta jatkuva, hallitsematon kiire alkaa kuormittaa kokonaisvaltaisesti. Lopulta ongelmallinen tilanne aiheuttaa muun muassa ärtyneisyyttä, väsymistä ja unettomuutta, Porola toteaa.
Kuormittavuus ratkaisee
Saman työpaikan ihmiset ovat myös monesti erilaisissa elämäntilanteissa.
Esimerkiksi lapsiperheiden vanhemmat voivat olla todella kiireisiä myös työajan ulkopuolella. Silloin kiire voi hallita koko vuorokautta.
Joskus pieni positiivinen kiire voi olla jopa hyväksi, mutta liika töiden tekeminen lyhyessä ajassa tuottanee ennen pitkää ongelmia. Ratkaisevaa on työn kuormittavuus.
– Olisi hyvä, jos esimies tuntisi työntekijänsä ja seuraisi, miten he hallitsevat työaikaansa. Työn organisointi ja hallinta sekä töiden jakaminen tasapuolisesti työpaikalla kannattaa melko varmasti.
Tämä vähentäisi kiireen ja työstressin aiheuttamia sairaspoissaoloja, Porola miettii.
Suomessa vietetään parhaillaan Puolita kiire -teemaviikkoa. Tavoite on pysähtyä työviikon aikana miettimään kiirettä ja sitä, mikä sen saa aikaan.
Kiire syntyy tavasta toimia, tapa toimia taas syntyy tavasta ajatella – ajankäyttöäkin on ajateltava uudella tavalla.
Vaikka kiireinen ihminen näyttää tehokkaalta ja tuntee itsensä tarpeelliseksi, jopa korvaamattomaksi, kiire on kuitenkin useimmiten näennäistehokkuutta.
Kommentointi on suljettu.