Jouluun valmistautuessa minulle käy usein niin, että joulun alla mieleni kiinnittyy johonkin yksittäiseen joululauluun tai johonkin kohtaan jouluevankeliumissa. Tänä vuonna tuo joululaulu on ollut virsi 30, Maa on niin kaunis ja siellä erityisesti laulun toisen säkeistön virke Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Nämä sanat koskettavat minua tänä jouluna syvästi, sillä kuluneen vuoden aikana viimeinen elossa oleva vanhempani kuoli ja seitsemän kuukautta myöhemmin minulle syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Sukupolvien ketjussa olen lyhyessä ajassa siirtynyt sukuni keskimmäisestä vanhimmaksi. Pikkuhiljaa kaikki lapsuuteni merkittävät ihmiset ovat siirtyneet rajan taa. Minä olen sukupolvien ketjussa nyt se turvaverkko, joka vuorollaan saa tukea ja kantaa muita – niin kuin minua itseäni on aikanaan kannateltu. Muutoksen keskellä tunnen toki ikävää, mutta samalla syvää kiitollisuutta. Näin on elämän kiertokulku. Näin on hyvä.
Jouluevankeliumissa on tämän joulun alla silmäni jääneet toistuvasti kiinni evankeliumin kolmeen ensimmäiseen lauseeseen. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että koko maailma oli verolle pantava. Näillä sanoilla muistaa moni meidän vähän vanhemman polven edustaja ainoan oikean jouluevankeliumin alkavaksi. Nykyisin käytössä oleva raamatunkäännös kertoo saman asian sanoin: Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimeenpantava verollepano. Tämä monen korvissa vielä uudelta kalskahtava sanamuoto on ollut jo käytössä miltei kolmekymmentä vuotta. Kolmekymmentä, mutta kuka uskoisi! Kovin helposti ei ihminen tunnu tottuvan uuteen itselleen merkittävissä asioissa. Oma esikoiseni ja lapsenlapseni isä syntyi raamatunkäännöksen käyttöönottovuonna syksyllä 1992. Hänelle nykyinen jouluevankeliumin sanamuoto on jo lapsesta asti tuttu, joten ei hän jouluisin osaa kaivata minulle rakasta vuoden 1938 sanamuotoa. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Niin kuin ihmiset, niin myös asiat, perinteet, sanamuodot ja sävelet muuttuvat ajan virrassa. Uudet syntyvät ja vanhat hiipuvat pois. Niin on elämän kiertokulku. Niin on hyvä.
Joulu lähenee päivä päivältä. Toivotan sinulle levollista jouluun valmistautumista ja siunattua joulunaikaa! Erityisen lämpimän toivotuksen lähetän sinulle, joka tunnet yksinäisyyden tai riipaisevan ikävän sydämessäsi tänä jouluna. Vaikka elämäntilanteemme ja joulumme ulkoiset muodot muuttuisivatkin, säilyy joulun sanoma ja sisältö vuodesta toiseen aina samana. Joulun keskiössä on tänä joulunakin seimeen syntyvä lapsi. Meille kerrotaan: Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa!
Ulla Ruusukallio
kirkkoherra
