7-päivää lehden numerossa 33 huomasin yllätyksekseni artikkelin, jossa kerrottiin minusta. Luonnollisesti luin sen. Kyseinen artikkelin kirjoittaja on päätoimisesti Ilta-Sanomien toimittaja ja freelancer-työnään kirjoittaa muihin lehtiin. Tarina oli erikoinen ja minulle täysin vieras.
Kyseinen toimittaja ei haastatellut minua, eikä ex-vaimoanikaan tähän artikkeliin.
Tarina on todella väritetty satutarina, jossa totuuden siteenä käytettiin minun henkilökohtaisia asioitani, kuten avioeroani ja terveystietojani.
Herää kysymys, kuinka paljon tällaista tapahtuu nykyisessä mediassa. On huolestuttavaa, jos julkisuuden henkilöt joutuvat tällaisten kohteeksi.
Tietääkseni Suomessa kansa luottaa mediaan ja sen objektiivisuuteen ja edellyttää korkeaa moraalia sen edustajilta.
Tarkoittaako lehdistön vapaus sitä, että voi kirjoittaa ja väittää mitä tahansa ilman seuraamuksia?
Itse olen jo tottunut siihen, että asioitani vatvotaan julkisuudessa, johon olen aina suostunut.
Elämäni aikana on sattunut kaikenlaista, josta olen aina selkä suorana vastannut.
Entä ne muut julkisuuteen temmatut ihmiset, kuten poliitikot, viranomaiset ynnä muut sellaiset. Epäilen suuresti heidän sietokykyään. Politiikan tekeminen ja yhteisten asioiden hoito on muutenkin raskasta.
Tämän pitää loppua.
Mielestäni jokaisella kansalaisella on oikeus vaatia medialta objektiivisuutta ja totuudessa pysymistä.
Kyseinen artikkeli loukkasi minua syvästi, koska tekstissä annettiin minusta valheellinen kuva, muun muassa terveydentilastani. Minä voin hyvin ja olen onnellinen saatuani uuden maksan.
En todellakaan hurjastele rollaattorilla kotona, kuntosalilla enkä golf-kentällä rollaattoria tarvitse, kuten artikkelissa kerrotaan.
Onko mediayhtiöiden ahne rahanperässä juokseminen ja lehtien myynnin pönkittäminen johtamassa tällaiseen irvokkaaseen toimintaan, josta minusta kertova artikkeli on hyvä esimerkki?
Pysytään ystävät asiassa.
Jos lehtiyhtiöt eivät itse pysty kontrolloimaan artikkeleitaan, niin olisiko julkisen vallan aika puuttua asiaan kontrolloinnin ja rankempien rangaistusten muodossa?
Ilmeisesti päänsilitys ja liberalismi eivät toimi.
Tehkäämme jotain, olen väsynyt moiseen käytäntöön.
Carl Danhammer