Opiskeluiden, alavalinnan sekä oman kiinnostukseni vuoksi vietän ehkä liiankin paljon aikaa selaamalla Twitteriä. Pidän siitä, miten Twitterin avulla on mahdollista seurata sekä Suomen että ulkomaiden tapahtumia hyvinkin nopeasti.
Samalla olen kuitenkin huomannut, miten jatkuva tviittien virta pääosin heikentää oloani.
Vietin toukokuussa lyhyehkön loman kahden työsuhteen välissä. Puolentoista viikon ajan keskityin Twitterin sijaan lenkkeilemään ja syvennyin pitkästä aikaa kirjojen pariin.
On varmaan sanomattakin selvää, että oloni parani, kun en jatkuvasti seurannut mitä Twitterissä tapahtuu.
Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon väittelyä, asiattomuuksia ja puhdasta törkyä Twitterissä on. On käsittämätöntä, miten käytöstavat tuntuvat unohtuvan sosiaalisen median puolelle siirtyessä.
Tuoreimpana esimerkkinä tästä sonnasta, jota Twitter on pullollaan, on kansanedustaja Ano Turtiaisen rasistinen pilkkatviitti. Turtiaisen sittemmin poistetussa tviitissä pilkattiin yhdysvaltalaista, afroamerikkalaista George Floydia, joka kuoli poliisiväkivallan seurauksena. Tviittinsä vuoksi Turtiainen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.
Kyseessä ei ole kuitenkaan ensimmäinen eikä viimeinen esimerkki siitä, kuinka asiattomiksi ihmiset osaavat mennä. Ilmiö ei rajoitu pelkkään Twitteriin, vaan muun muassa Facebookissa sekä Instagramissa riittää sontaa enemmän kuin jaksaisi nähdä. Eikä tämä ole pelkästään Suomen ongelma, vaan törkytviittejä julkaistaan ympäri maailmaa. Joskus jopa presidenttien tileiltä.
Sosiaalinen media on sekä siunaus että kirous. Yhteydenpito on sujuvaa ja tietoa on helppo jakaa, alustasta riippumatta. Samalla ihmiset pääsevät kuitenkin levittämään typeriä aivopierujaan, ehkä vähän liiankin helposti. Usein vielä omalla nimellä ja naamalla.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon sosiaalisen median rooli tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. On turha nimittäin edes kuvitella, ettemmekö tulevaisuudessa käyttäisi yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa.
Koska olen kuitenkin päättänyt huolehtia hyvinvoinnistani, pyhitän vapaat hetkeni usein jollekin muulle kuin Twitterille. Kirjavarauslistani kasvaa jatkuvasti, Netflix on täynnä katsomattomia sarjoja ja valmistumiseni kunniaksi ostin itselleni uuden Animal Crossing -pelin.
Huvittavaa kyllä, en edes tietäisi koko pelistä ilman Twitteriä.
