Pirkanmaan kunnissa itää pieni pelko, ettei Sanna Marininkaan (sd.) hallitus saakaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmiiksi tällä vaalikaudella. Kuntajohtajat vetoavat voimakkaasti valtiovaltaan, jotta se iskisi viivyttelemättä sote-uudistuksen rahoitusratkaisun pöytään. Kunnissa kasvaa huoli siitä, etteivät ne pysty suunnittelemaan toimintaansa eivätkä talouttansa löysässä hirressä.
Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly (sd.) toistaa vaatimuksensa, että kunnat on otettava jatkossa nykyistä tiiviimmin mukaan sote-uudistuksen kansalliseen valmisteluun.
Lylyn luotsaama dynamokaupunki on 238 245 asukkaan keskittymä.
Pirkanmaalla on 22 hyvin erilaista kuntaa. Lylyn mielestä myös pienempien kuntien mukaanotto jatkovalmisteluun on turvattava. Pontimina ovat palveluiden alueellinen turvaaminen ja yhdenvertaisuuden kysymykset.
– Alueiden tarpeista räätälöityjä ratkaisuja on kyettävä tekemään. Esimerkiksi jaettu järjestämisvastuu on tällainen asia, Lyly sanoo.
Lyly korostaa, että koko sote-uudistuksen rahoitusratkaisulla on merkittävä vaikutus kuntien kyvykkyyteen selviytyä muista lakisääteisistä tehtävistään.
Rahoitusasema vaarassa?
33 212 asukkaan Ylöjärven kaupunkia johtava kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto korostaa kaupunkinsa huolehtivan niin laadukkaista palveluista kuin terveestä kuntataloudesta. Hän pitää ykkösvaatimuksena, ettei sote-uudistus saa vaarantaa kuntien rahoitusasemaa.
Sorvanto pitää päivänselvänä, että Ylöjärven kasvukaupunki tarvitsee jo väestömääränsä ja sijaintinsa johdosta laajan palvelutarjonnan sote-keskuksen.
– Kuntavetoinen ja -lähtöinen sote-valmistelu on käynnistynyt hyvin Pirkanmaalla. Pyrimme kehittämään sotea paikallisesti ja maakunnallisesti mahdollisesta tulevasta valtakunnan uudistuksesta riippumatta, hän vakuuttaa.
Rahoitus on varmistettava
23 442 asukkaan Lempäälän kunta investoi parhaillaan uuteen yläkouluun ja kuntakeskukseen. Kunnanjohtaja Heidi Rämö odottaa valtiovallalta rahoitusratkaisua. Hänen mielestään sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista on turha taittaa peistä, ennen kuin tosiasiat ovat pöydässä.
– Sote-uudistus on tehtävä kuntalähtöisesti ja niiden asukkaiden lähipalvelut edellä. Valtiovallan tehtävänä on varmistaa palveluiden toteuttamiselle riittävä rahoitus, Rämö linjaa.
– Lempäälä on kasvava ja kehittyvä kunta, joten on luonnollista, että lähipalvelut turvataan täällä omilla toimipisteillä. Osa tällä hetkellä erikoissairaanhoidoksi luokiteltavista palveluista on jatkossa saatava kotikunnassa, Rämö lisää.
Kuntakohtaiset vaikutukset julki
16 481 asukkaan Akaata kipparoiva kaupunginjohtaja Antti Peltola korostaa, että sote-uudistusta on tarkasteltava kokonaisuutena. Taloutensa kanssa tasapainotteleva Akaa odottaa, että valtiovalta antaisi kuntakohtaista tietoa sote-ratkaisusta.
– Akaan taloustilanne on poikkeuksellinen. Kaupungilla on vanhoja alijäämiä noin kymmenen miljoonaa euroa. Kaupunkimme kustannusten taso on kilpailukykyinen. Ilman vanhaa alijäämää taloudellinen tilanteemme olisi kohtuullisen hyvä.
– Sote-uudistuksen on aikaisemmin arvioitu vaikuttavan Akaan talouteen myönteisesti. Tämänkertaisen uudistuksen osalta rahatilannetta on vielä vaikea kuvailla, koska laskelmia uudistuksen rahoituksesta ei vielä ole.
Peltolan mukaan sote-kustannusten nousu kiityy myös Akaassa. Tästä johtuen uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät ovat kustannuskehityksen osalta joka tapauksessa paremmin hallittavissa ja ennakoitavissa kuin tällä hetkellä.
Ohjat omissa käsissä
Pälkäne on 6 455 asukkaan kunta Tampereen seutukunnalla. Kunnanjohtaja Jussi Teittinen nostaa heti puheeksi talouden.
– Kuntien taloudellinen tilanne on erittäin haastava. Meillä Pälkäneellä tilanne on samanlainen, vaikea. Myönteistä on se, että meillä on talouden tasapainottamisen osalta ohjat omissa käsissämme, hän löytää ilonaiheen.
– Sote-menoilla on luonnollisesti iso merkitys, kun niiden osuus kunnan toimintamenoista on hieman yli puolet. Tuleva sote-uudistus rahoitusratkaisuineen vaikuttaa monella tavoin kuntien taloudellisiin mahdollisuuksiin järjestää muita palveluja ja toteuttaa elinvoimansa edistämistä, Teittinen miettii.
Teittinen korostaa keskeistä olevan, että perustason sote-palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat kunnossa.
– Minusta nyt on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota palvelujen vaikuttavuuteen, unohtamatta kustannustehokkuutta. On lisättävä asiakkaiden sähköisiä palvelumahdollisuuksia ja siten mahdollistaa palvelujen tavoitettavuus kunnan eri puolilla.
Rahoitus on keskeinen
Kangasalan kaupungissa asuu 31 834 ihmistä. Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen nostaa sote-uudistuksen rahoitusmallin keskeiseksi vaikuttimeksi koko hankkeessa.
– Olennaista on, että rahoitusratkaisu ei heikennä kuntien tilannetta tämän hetkiseen verrattuna. Tämän varmistamiseksi rahoituksen vaikutukset on avattava valmistelussa kuntakohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteluiden on oltava julkisia kaikilta osin sekä avoimesti saatavilla, Auvinen vaatii.
Auvisen mukaan kuntien on saatava lausua asukkaidensa puolesta rahoitusratkaisusta sen varmistamiseksi, että voimavarat ovat riittävät muiden kuntien tehtävien hoitamiseksi.
Sote on epävarma
Pirkanmaalaiset kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Sami Savio (ps.) haluavat olla realisteja ja nostavat esille mahdollisuuden, jonka mukaan sote-uudistus ei näe päivänvaloa tälläkään hallituskaudella.
– Toivon, että sote-uudistus etenee, mutta asia ei ole varmaa vieläkään. Perustuslain vaatimuksien varmistaminen on vielä edessä, ja se on ollut aiemmin ratkaiseva kanto kaskessa, Satonen painottaa.
– Vaikka sote-uudistusta on lähdetty toteuttamaan viime vaalikautta pienimuotoisempana, on jopa peruspalveluministeri Krista Kiuru myöntänyt valmisteluaikataulun olevan varsin kiireinen. Uudistuksen tulee myös täyttää perustuslain asettamat tiukat vaatimukset. Varmuutta sen läpimenosta ei siis tälläkään kertaa ole, Savio teroittaa.
MATTI PULKKINEN
