Tulevan vuosikymmenen liikuntatrendit sisältävät rauhoittumista ja palautumista sen sijaan, että kiireisen työpäivän päälle vedettäisiin päivä toisensa jälkeen hurja hikitreeni. Hektisessä arjen pyörityksessä ihmiset ovatkin havahtuneet oman hyvinvoinnin vaalimiseen.
– Viime vuosina pinnalla ovat olleet rankat liikuntalajit kuten HIIT ja CrossFit. Ne ovat aika äärimmäisiä lajeja. Siihen jos yhdistää sen, että ei palaudu, eikä saa nukuttua, niin se vie koko ajan huonompaan suuntaan. Tähän on alettu kiinnittää huomiota, toteaa Ylöjärven Fressin valmentaja ja valmennustiimin vastaava Heini Nykänen.
Myös sosiaalinen media asettaa liikkujille paineita.
– Sosiaalinen media on siinä vaarallinen, että siellä ei näytetä muuta kuin onnistumiset. Siellä ei ihan hirveästi ole vielä tarinoita siitä kun on treenattu kovaa ja yli. Jonkun verran niitä on, mutta yleensä ihmiset tykkäävät siellä hehkuttaa vaan onnistumisia, mutta se ei ole koko tarina. Se luo ihmisille petollista mielikuvaa. Ei kaikkien tarvitse olla painonnostajia tai juosta maratonia.
Harjoittelun pyhä kolminaisuus
Harjoitusohjelmassa kannattaa huomioida kokonaisuus eli liikunta, lepo ja ravinto. Liikunta ei myöskään ei ole muusta elämästä erillinen osa-alueensa, vaan sen tulee tukea ja palauttaa arjen hulinassa. Tähän saa apua liikunta-alan ammattilaisilta:
– Siinä missä kotiin palkataan siivooja, palkataan valmentaja järkeistämään sitä omaa tekemistä, sanoo Nykänen.
Fressin valmentajat räätälöivätkin jokaiselle henkilökohtaisen ohjelman, jossa huomioidaan liikunnan lisäksi tarpeellinen lepo ja ravinto.
– Ravinto on todella isossa roolissa palautumisessa. Jos syö liian vähän ja huonolaatuista ravintoa, niin keho ei saa sitä mitä tarvitsee, toteaa Nykänen ja sanoo, että kun liikutaan rankasti ja elämä on muutenkin hektistä, niin voimavarat eivät välttämättä enää riitä hyvästä ravinnonsaannista huolehtimiseen.
Tee sitä mikä on itselle hyväksi
2020-luvulla liikunnan onkin tarkoitus voimauttaa ja tuoda energiaa.
– Viimeaikojen trendi on ollut se, että mitä pahempi olo on tunnin jälkeen sen parempi. Nyt se kääntyy enemmän siihen, että mitä parempi ja energisempi olo on tunnin jälkeen, sen parempi.
– Kyllä välillä voi ottaa kunnon hikitreenin ja vetää rankasti, mutta se ei voi olla ainoa liikuntamuoto, toteaa Nykänen ja kehottaa harrastamaan liikuntaa monipuolisesti ja keskittymään siihen mikä on itselle hyvä.
Kuntosalin puolella nousussa ovat kehonhallintaharjoitukset.
– Tehdään vähemmän laitteilla ja enemmän omalla keholla. Toki voi olla lisäpainoja. Laitteilla voidaan tukea treeniä, mutta niillä ei tehdä koko harjoitusta.
– Istumatyötä ei kannata enää kuntosalilla tehdä, vaan mieluummin liikkeitä pystyasennossa, jolloin joutuu myös harjoittelemaan tasapainoa, kehonhallintaa ja syvien lihasten aktivointia. Tunti menee huomaamatta kun keskittyy tekemiseen ja kehityksen huomaa tosi nopeasti. Se on myös motivoivaa.
Rauhallisesti ja itseä kuunnellen
Hyvä kunto pohjautuu hyvään peruskestävyyteen ja -voimaan. Hyvä liikkuvuus, ryhti ja kehonhallinta ovat liikunnan kulmakivet. Passiiviisuus ja istumatyö lisääntyvät koko ajan. Nuorten liikuntataidot ja kehonhallinta ovat huonontuneet vuosi vuodelta.
– Ei voi liikkua kovin rankasti, jos perustaso on huono. Jos ei ole kehonhallintaa pohjalla ja liikkuu rankasti, niin se rikkoo kropan nopeasti, Nykänen muistuttaa.
Jos motivaatio liikuntaan on hukassa tai kehittyminen tyssää, kehottaa Nykänen vetäisemään valmentajaa hihasta ja pyytämään rohkeasti apua. Niille, jotka ovat palaamassa liikuntaharrastuksen pariin, hän suosittelee unohtamaan trendit ja ulkopuoliset paineet, ja keskittymään omaan tilanteeseen – erityisesti siihen, mikä on itselle parasta. Kun lähtee liikkumaan omalla tasollaan ja rakentamaan kuntoa rauhallisella tahdilla, motivaatiokin pysyy korkealla.
Näkyvien tulosten tavoittelussa kannattaa olla kärsivällinen. Vaa’an lukema ei välttämättä kerro kaikkea. Säännöllisen harjoittelun seurauksena tapahtuu positiivisia muutoksia unen laadussa ja kehon sisällä esimerkiksi lihaksistossa ja rasva-aineenvaihdunnassa, ja nämä saattavat näkyä vaa’alla vasta myöhemmin.
Hanskoja ei kannata lyödä tiskiin, vaikka tulisi repsahduksia, vaan jatkaa iloisin mielin eteenpäin.
– Toteat vain, että olipa hyvä suklaapatukka, nyt lähden lenkille, Nykänen kannustaa.
