Valtuustossa on tahoja, jotka haluaisivat Ylöjärven tekevän enemmän kuin EU sekä kansalliset lakimme ja tavoitteemme tällä hetkellä vaativat muovin kierrättämisen hyväksi.
Suomen Uusiomuovin ja Pakkauskierrätys Rinki Oy:n välillä on sopimus muovien keräyksestä, ei kierrätyksestä. Valtuustoaloitteessa on virheellisesti todettu sopimus kierrätyksestä, Ei. Näiden sanojen välillä on valtava ero. Keräyksessä vastataan vain keräyksestä. Kierrätyksessä vastataan lajittelusta, puhdistuksesta ja tuotteen uudelleen käyttökelpoiseen muotoon saattamisesta eli granuloinnista sekä kelvottoman materiaalin hävittämisestä, poltosta.
Toimintaa ohjaa lait ja asetukset. Nyt vaaditaan, että pakkausmuovin kierrätysastioita on oltava yksi 10 000 asukasta kohti. Siksi Suomen taajamissa on 525 astiaa. Jo nyt kerätään yli 10 000 tonnia kierrätykseen kelpaavaa muovia vuodessa. Itse käynnistin Ekokemillä konsultoidessani liki kymmenen vuotta sitten maatalous-, turveauma- ja kompostimullan peittomuovien keräyksen ja murskauksen koko Suomessa. Muovia kerättiin yli
10 000 tonnia vuodessa, mutta se poltettiin ja poltetaan edelleen metsäteollisuuden voimalaitoksessa. Poltto ei ole kierrätystä. Kierrätyksen suurin työ ei ole kerääminen, vaan työläin vaihe alkaa vasta sitten, kun kontti on vaikkapa Elon kauppakeskuksen kulmalla nostettu auton kyytiin. Siitä alkaa myös rahaa syövin osuus. Kysymyshän on siitä, kuka lystin maksaa. Suomi on EU:n vapaaehtoisen konsultoinnin asiakkaana, ja se on tavoiteaikataulujen saavuttamisen kannalta järkevää. Mikäli emme olisi ohjauksessa mukana, saattaisi tilanne kiristyä Suomea kohtaan kierrätyksen osalta.
Nyt on jo selvää, että jokaiseen hyötyjätepisteeseen ei keräysastiaa kannata taloudellisista syistä laittaa. Enemmänkin suuntaudutaan siihen, että biojäte kerättäisiin erillisenä kokonaan pois. Voisi siis lisätä muunkin kuin muovikeräysastian sopivaan paikkaan eli biojäteastiankin. Biojätteen poltto on hölmöä ja vie turhaan polttokapasiteettiä. Muoveille ja biojätteelle oma astia (vaikkapa 10 talouden yhteisiä) ja samalla harvennetaan sekajäteastian tyhjennyskertoja jolloin hintakin tippuisi. Rahaa jäisi muoviastian tyhjennyksille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettiin Tarastejärven, Tammervoiman kaltaisia, kotitalousjätteille tarkoitettuja voimalaitoksia, jotka alkavat vanhimpien osalta tulla tiensä päähän jo vuonna 2025. Siihen mennessä muovin kierrätystavoitteemme pitäisi olla 50 prosenttia. Muovin keräys ja kierrättäminen on siten koko Suomen, tuottajien ja kuluttajien yhteinen projekti. On ajettava ainakin kolmilla rattailla, eli muovipakkaustuottajien rattailla myös. Mukaan on lähtemässä isot toimijat kuten Coca Cola. Tuottajien on mietittävä pakkaustaan, voisiko sen pakata muutoinkin kuin muoviin ja jos muoviin, niin minkälaiseen.
Kaikki muovit eivät ole kierrätyskelpoisia, ainakaan toistaiseksi. Alalla on yleinen käsitys, että likimain kaikki pakkaustoiminta olisi suunniteltava uudestaan. Kierrätyskelvottomista muoveista on päästävä eroon mahdollisimman laajasti.
Neljännet ja viidennet rattaat tulevat vielä siitä, että elinkeinoelämä pitää saada tehostamaan lajittelua ja jopa rinnakkaispolttoaineista (REF) erottelua pitää lisätä. Erottelu mistä EU puhuu nyt, että muovin kierrätyksen kustannuksista muovipakkaus tuottajan/käyttäjän on maksettava 80 prosenttia. On ajauduttu tyypilliseen ongelmaan. Kuuluuko 80 prosentin vastuu vain kuluttajapakkausmuoveille vai ylipäätään kaikille muoveille? Kun muovit kerätään, pitää olla jatkojalostuskapasiteettiä. Riihimäki vetää noin 7 000 tonnia vuodessa. 2018 se pääsee yli
10 000 tonnin. Laitos on kehitettävissä jopa 20 000–24 000 tonnin kapasiteetille.
Mainittakoon, että Euroopan varastoissa on miljoona tonnia kerättyä muovia. Kierrätys tyssäsi hetkeksi, kun Kiina ilmoitti, ettei se ota muoveja vastaan 1.1.2018 alkaen.
Muovin kierrätys kehittyy huimaa vauhtia Suomessa ja koko EU:n alueella, joten Ylöjärven ja ylöjärveläisten rahaa siihen ei kannata polttaa, koska kokonaisuudesta tulee paljon parempi yhteisesti kehittäen. Lähin taho, johon katseeni loisin, on Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ollaan sen kehityksessä mukana, kuten on oltukin.
Ossi Sippola
Kierrätysmateriaalien konsultti, ylikonemestari, kaupunginvaltuutettu (kok.)
