Turkulainen Olavi Selonen on tehnyt pari raporttia Kurun graniitista. Niistä selviää, missä kaikkialla Kurun harmaata on käytetty Tampereen keskustassa.
Kun kävelee pitkin Tampereen keskustaa, ei voi välttyä näkemästä Kurusta louhittua graniittia.
Sitä on Raatihuoneen ja vastapäisen Tampereen Teatterin kivijaloissa.
Sitä on keltaisen Tirkkosen jugendtalon kivijalassa Kauppakadulla, samoin naapurissa Yo-talolla ja Wivi Lönnin suunnittelemassa keskuspaloasemassa Satakunnankadulla. Myös Keskustorin kivissä on pala Kurua.
Kaikissa näissä ja monissa muissa rakennuksissa ja paikoissa kuten Satakunnansillassa on käytetty Kurun harmaata graniittia. Kurun harmaa on Tampereen keskustassa eniten käytetty kivilaatu.
Myös Tuomiokirkon seinissä on Kurun harmaata, mutta myös muunvärisiä suomalaisia graniitteja, sillä kirkon pinnasta haluttiin monivärinen ja elävä.
Punaista Haarlan palatsissa
Harmaan graniitin lisäksi Kurusta louhitaan punaista ja mustaa graniittia. Harmaa on kuitenkin Kurun kivistä tärkein.
Kurun punaista graniittia on esimerkiksi Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien kulmauksessa, Suomenpankin talossa, ja siitä parin talon päässä eli Haarlan palatsin seinissä.
Miltä Tampereen keskusta näyttäisi edes ilman Kurua? Aika toisenlaiselta.
Seuraavaksi Kurun mustasta ja harmaasta graniitista tehdään Tampereen raitiotielle kymmeniä pysäkkejä.
Japanikin haluaa osansa Kurua
Kun Tamperetta rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, tarvittiin runsaasti kiveä.
Tampereella itsellään ei graniittia ollut, mutta Kurusta sitä löytyi, sopivan laivamatkan päästä.
Graniitti huomattiin kenties Näsijärveltä päin, koska rannoilla graniittikalliot ovat paljaina. Rannoilta graniittia ei kuitenkaan louhita.
1800-luvulla graniitista hyötyivät lähinnä lautturit ja kivimiehet, mutta vuosisadan vaihteessa mukaan tulivat yritykset. Tampereen lisäksi kiveä vietiin jo 1800-luvulla myös Venäjälle.
Graniittia viedään myös etenkin Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan. Myös esimerkiksi Japani on halunnut harmaata graniittia sellaisiin monumentteihin, joiden on tarkoitus olla mahdollisimman tasavärisiä.
Kestävää ja lohkeavaa
Kurun harmaalla graniitilla on muutama sellainen etu puolellaan, joka erottaa sen muista graniiteista, etenkin ulkomaisista kilpailijoista.
Ensinnäkin se on hyvin kestävää. Se ei rapaudu.
Kivi on kestävää siitäkin huolimatta, että se on myös helposti lohkeavaa. Kurun harmaa graniitti on pienirakeista ja sen mineraalit ovat järjestäytyneet niin, että kun kiveä lyö tietystä kohtaa, se lohkeaa nätisti. Jos sitä lyö väärään kohtaan, lohkeamista ei tapahdu tai kivi lohkeaa huonosti.
Kurun harmaata graniittia on louhittu yhtäjaksoisesti 1850-luvulta lähtien, ja se on ainoa yhtä pitkään yhtäjaksoisesti louhittu kivi Vehmaan punaisen graniitin ohella.
– Sitä on louhittu miljoonia kuutioita, mutta sillä on hyvät varannot edelleen. Kysyntäkin on erittäin hyvää ja kokoaikaista, kertoo Kiviteollisuusliiton kehitysjohtaja Olavi Selonen.
Selonen on tehnyt kaksi uutta raporttia Kurun graniitista. Toinen kertoo lähinnä kivilajien ominaisuuksista ja historiasta ja toinen siitä, missä kaikkialla Kurun graniittia on käytetty.
Ikää 1 875 miljoonaa vuotta
Kurun harmaalla graniitilla on ikää noin 1 875 miljoonaa vuotta. Graniittia on muuallakin Suomessa ja maailmalla, mutta juuri samanlaista graniittia kuin on Kurussa, ei ole missään muualla.
Suomessa tuotetaan lähinnä kahta eri kiveä: graniittia ja vuolukiveä. Graniittia Suomessa louhitaan Kurun lisäksi lähinnä Kaakkois- ja Lounais-Suomessa.
Harmaata graniittia käytettiin aiemmin lähinnä isoina, paksuina palkkeina. Nykyisin sitä hyödynnetään myös ohuempina pintoina. Tampereen teatterin julkisivuun siitä on naputeltu myös kauniita koristeita.
Olavi Selosen raportit kurulaisesta kivestä ovat nähtävillä osoitteessa suomalainenkivi.fi/kiviteollisuusliitto/kiviteollisuusliiton-julkaisuja/geotekninen-raportti-sarja/
Kommentointi on suljettu.