Kaikkien aikojen menestynein suomalainen raviohjastaja Jorma Kontio vieraili Teivon Toto75-raveissa reilut pari viikkoa sitten. Kontio on asunut ja harjoittanut ammattiaan Ruotsin puolella jo toistakymmentä vuotta.
Hän vierailee Suomen ravikilpailuissa enää suhteellisen vähän. Kotimaassa hänet bongaa parhaiten lähinnä esimerkiksi Kriteriumin kaltaisista suurkilpailuista.
– Ruotsissa on omat kisansa, joten Suomen puolella ei tule enää vierailtua niin usein, Kontio perustelee ammatikseen hevosia ajavan kuskin arkea.
Ja ajettavia hevosia Kontiolle riittää, koska ravitarjontaa on nykyään niin Suomessa kuin Ruotsissakin varsin laajasti. Totta kai asiaan vaikuttaa myös se, että hän on suosittu lainaohjastaja.
– Nykyään ajetaan niin sanottujen pääravien lisäksi vielä lounas- ja iltapäiväraveja. Näin ollen meillä ohjastajilla riittää runsaasti ajotehtäviä.
Teivon Toto75-ravien jälkeen Jorma Kontiolla oli harvinainen tilanne: hän sai viettää pari päivää vapaata, ennen kuin palasi takaisin Ruotsiin. Kalenteriin lukeutui muun muassa Kontion Päivi-vaimon järjestelemät yllätyssyntymäpäiväjuhlat Teivon ravintolakatsomossa Toto75-mittelöiden jälkeen. Jorma Kontiolle tuli mittariin 60 vuotta elokuun 7. päivänä.
Vaikka ikää karttuukin lisää, taituriohjastaja harjoittaa ammattiaan täydellä höyryllä eteenpäin. Ruotsiin palatessaan Kontio ohjasti yhtenä päivänä kaikkiaan 18:aa hevosta: ensin lounasraveissa ja sitten illan pääkilpailuissa.
– Hevoset näyttelevät tietysti pääroolia raveissa, mutta sen lisäksi iso joukko ystäviäni pyörii tämän lajin ympärillä. Raviurheilu on minulle loputtoman kiinnostava maailma ja myös elämäntapa.
Koska ravit ovat Kontiolle kiehtova areena, hän on oppinut elämään menestyksen ja tappioiden yläpuolella.
– Menipä raveissa sitten hyvin tai huonosti, kuljen aina uutta lähtöä kohti. Menneitä ei auta muistella liian kauan. Ravilähdötkin ovat ainutkertaisia tilanteita, jotka eivät koskaan enää toistu. Mennyt kannattaa unohtaa mahdollisimman äkkiä, Kontio opastaa.
Voittoja superohjastajalle on kertynyt reilut 9 400, ja varsin todennäköistä on, että maaginen 10 000:n voiton raja menee rikki lähivuosina. Silti lukuja tärkeämpää Kontiolle on se, että hän saa laittaa kaiken osaamisensa peliin jokaisen ohjastettavan hevosen kohdalla.
– Tahdon voittaa aina seuraavan lähdön. Se on tärkein tavoitteeni. Toki on olemassa erilaisia suurkilpailuja, joissa olisi mukava olla ykkösenä maalissa, mutta seuraava lähtö on merkityksellisin, hän vertailee.
Puoli tuntia
Postin leivissä
Ravit ovat olleet tunnetulle lainaohjastajalle elämänura, jolle ei varsinaisesti koskaan ole ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Kontio on viettänyt ravien parissa 46 vuotta.
– Ajoin ensimmäisen ravilähtöni vuoden 1967 maaliskuussa, maestro muistelee.
Ainoa pieni polku toisentyyppiselle ammattiuralle syntyi, kun koululainen Kontio päätti oppivelvollisuutensa.
– Minulla on yksi vuotta vanhempi kaveri, joka yritti houkutella minua Postille töihin. Hän ehdotti, että tulisin Postin palvelukseen, kun olen saanut kouluni käytyä. Tartuin tarjoukseen, mutta siitä pestistä ei muodostunut minulle kovin pitkää sarkaa.
– Kun olin työskennellyt puoli tuntia, totesin, ettei kirjeiden ja korttien lajittelu ole minua varten.
– Hauskaa tässä tarinassa on se, että tämä ystäväni jatkoi uskollisesti koko työuransa Postin palveluksessa. Itse asiassa hän jäi työstään eläkkeelle reilu kuukausi sitten, Jorma Kontio hymyilee.
”Perinteet ovat
pidemmät”
Kun Jorma Kontio vertailee suomalaista ja ruotsalaista raviurheilua, kulttuuriset erot tulevat esiin.
– Naapurimaassamme raviurheilulla on pidemmät perinteet kuin meillä. Tässä mielessä ruotsalaiset ovat meitä edellä. Toivottavasti Suomessa esimerkiksi totopelit virkistyisivät vähän, sillä se voisi tuoda lisää potkua raviurheiluun.
Myös lehdistö laajassa mitassa tulkittuna suhtautuu raviurheiluun Ruotsissa syvällisemmin kuin Suomessa.
– Esimerkiksi iltapäivälehdissä on usein jopa neljästä viiteen sivua taustatietoa viikonlopun keskeisimmästä ravitapahtumasta eli V75-raveista. Näin kuka tahansa pääsee perille siitä, millaista raviurheilua on kulloinkin tarjolla ja ehkä innostuu pelaamaan jonkin verran, Jorma Kontio vertailee.
Toisaalta voidaan kysyä, onko ravikilpailuja Ruotsissa jo liikaakin.
– Lounas-, iltapäivä- ja illan pääravit kun lasketaan yhteen, niin kyllähän siitä aikamoinen määrä kertyy. Välillä tuntuu, että kisoja on liikaakin. Pelaajille on ainakin riittävästi tarjontaa, Kontio pohtii.
Hyvät ja
huonot päivät
Jorma Kontio toteuttaa yhä edelleen 60-vuotiaanakin lainaohjastajan kultaista ohjenuoraa: kysymyksessä on palveluammatti. Hän ei valikoi ajokkejaan vaan ajaa niitä hevosia, joita pyydetään ja niillä radoilla, joille pyydetään. Konkariohjastajalla ei ole vakiovapaapäivää, vaikka ehkä sellaiseen voisi ajatella olevan mahdollisuus.
– Tässä hommassa on ajettava hyvät ja huonot ravit. Jos alkaa valikoida tehtäviään, niin homma hiipuu alta aikayksikön. Olen myös tottunut siihen, että jos joku pyytää ajamaan hänen hevosiaan, niin lähden reissuun, vaikka menestymisen mahdollisuudet olisivatkin pienet, Jorma Kontio hahmottaa toimintafilosofiaansa.
Ylöjärvi pärjää
Tampereelle
Ylöjärvi on Jorma Kontiolle varsin tuttu paikka. Hän oli pitkään Teivon ratavalmentajana, ennen kuin hän siirtyi lainaohjastajaksi. Mestarikuski ehti asua Ylöjärvellä kaiken kaikkiaan noin parisenkymmentä vuotta.
Vaikka kiireinen raviohjastaja on vaikuttanut Ruotsissa jo pitkään, hän on silti hyvin perillä elinvoimaisen Ylöjärven kaupungin nykytilanteesta.
– Tuntuu siltä, että Ylöjärvi haukkaa vielä Tampereen suuhunsa, Kontio kehuu entistä kotikaupunkiaan.
Kun Jorma Kontio muutti Ylöjärvelle 1970-luvun lopussa, paikkakunta oli enemmän maaseutumainen kunta kuin kaupunki.
– Silloin Teivokin oli ikään kuin maaseudulla. Nythän Ylöjärvi on laajentunut aivan valtavasti, hän vertailee.
Kommentointi on suljettu.