Varjoon jääneet maataideteokset Ylöjärven, Nokian ja Hämeenkyrön rajojen tuntumassa nostetaan kunnostettuina päivänvaloon. Teosten äärelle on tarkoitus herättää ihka uutta elämää.
Ylöjärven Pinsiössä piilee jotakin erityistä, joka on monelle paikalliselle tyystin tuntematonta mutta josta on kiirinyt tieto muun muassa George Bush vanhemman, Saddam Husseinin, Robert Mugaben, Muammar Gaddafin ja Paavo Väyrysen korviin.
Kyse on maailmalla huomiota saaneesta ympäristötaideteoksesta, Puuvuoresta, joka on unkarilais-yhdysvaltalaisen Agnes Denesin käsialaa.
Nuo suurmiehet, noin tuhannen muun vaikutusvaltaisen ihmisen ohella, ovat saaneet matemaattisen fibonacci-kuvion mukaan istutettujen puiden joukosta itselleen nimikkorungot.
– Paljon on myös paikallisia, joilla on teoksessa oma puu, lähiseudun maataideteosten ryhtihankkeen, Stratan, projektipäällikkö Pekka Ruuska kertoo.
Lähistöllä on myös toinen paikallisten huonosti tuntema maataideteos, yhdysvaltalaisen Nancy Holtin Yltä ja Alta.
Eräs Ruuskan kokema hetki Yltä ja Alta -teoksen luona kuvastaa osuvasti teosten saamaa huomiota ulkomailla ja toisaalta pimennossa oloa suomalaisten silmissä.
– Olimme tekemässä konservointitöitä, ja paikalle tuli punapartainen mies. Hän kertoi olevansa kotoisin Amsterdamista ja ottaneensa kuukauden virkavapaata tehdäkseen matkan Suomeen. Yltä ja Alta oli hänen pääkohteensa.
Ruuska tovereineen hämmästeli, miten hollantilainen oli löytänyt paikalle, kun eivät lähistöllä asuvatkaan tiedä hölkäsen pöläystä koko teoksesta. Reissaaja näytti hollantilaista matkaopasta, ja kertoi nähneensä teoksen sen sivuilla.
– Joka viikko täällä käy vähintään yksi auto, jolla tulee ulkomaalaisia varta vasten katsomaan teosta, Ruuska kuvailee havaintojaan.
Parannusta suomalaisyleisön tietämättömyyteen on luvassa, kun Strata-hankkeen kunnostustyöt maataideteoksilla alkavat olla purkissa ja teokset avataan virallisesti kaikelle kansalle 24. elokuuta vietettävissä avajaisissa.
Ukulelen soittoa Husseinin puun alla?
Teokset halutaan nyt kaivaa naftaliinista ihmisten tietoisuuteen, ja niille tahdotaan luoda uutta elämää.
Aiemmin markkinointi jäi kiven alle, koska Puuvuoren herkkiä taimia haluttiin suojella tallautumiselta. Yltä ja Alta -teoksen kupeesta puolestaan otettiin soraa vuoteen 2003 saakka, joten paikka ei ollut optimaalinen yleisön vierailuille.
Hämeenkyrössä sijaitseva kahteen liikenneympyrään sijoittuva Malja & Kuhilas taas ei ole saanut isosti huomiota, koska se kasvaa yhä ja valmistuu vasta vuonna 2030.
– Mutta kun teokset luotiin, jo silloin olisi pitänyt olla organisointia, Ruuska katsoo menneeseen.
Itse hän kuuli ensi kertaa erikoisista teoksista vuonna 2005 taidehistorian luennoilla.
– Pidin niitä hienoina ja monttu soikeana ihmettelin, miten voi olla totta, ettei kukaan tiedä niistä.
Vuonna 2011 Nokian kaupunki havahtui teosten potentiaaliin. Valjastettiin Strata-työryhmä tuikkaamaan eloa maataidekohteisiin.
Tunnettuuden lisäämisen ohella teokset kaipasivat kipeästi kunnostusta.
Yltä ja Alta -teoksella öljy- ja muut jäänteet muistuttivat paikalla aikanaan poltetusta autosta. Teokseen kuuluvat alikulkutunnelit olivat hapettuneet ja vesialtaat olivat kurjassa kunnossa.
– Puuvuorelle oli kertynyt uutta kasvustoa, ja paikka oli mennyt suoraan sanoen mössöksi. Puiden muodostama kuvio oli kateissa.
Kunnostus mahdollistaa turvallisen liikkumisen ja virkistäytymisen alueella.
Ruuska kuitenkin painottaa, että vaikka paikkoja saa käydä ihan vain katselemassakin, kyseessä ei ole kankea projekti, jossa yleisö ja tekijät olisivat selvästi erillään ja joka olisi nyt kokonaan valmis. Jokainen saa ideoida paikalle tapahtumia ja tekemistä.
– Jos joku vaikka ajattelee, että olisipa kiva tulla soittelemaan ukulelea Saddam Husseinin puun alle, niin voi toimia, Ruuska rohkaisee nauraen.
Strata ei tavoittele voittoa, joten teosten kupeeseen syntyvä elämä kaipaa vapaaehtoista satsausta. Väljä toimintamuoto antaa ideanikkareille kovin vapaat kädet, joten byrokratiaa ei tarvitse pelätä.
– Tässä ei ole pönöttävää organisaatiota vaan ihmisten verkosto.
Kortta voi kantaa kekoon myös siistimällä paikkoja vapaaehtoisesti.
Nyt kun elämä on saatu taas idulle teosten äärellä, mietitään vakavissaan myös uusien maataideteosten rakentamista.
Teoksissa piilee Ruuskan mielestä oiva voimavara kaikille kolmelle naapurikunnalle.
Aikanaan teokset painuivat kuntaväen mielestä unholaan muun muassa hankalien maanomistuskysymysten takia. Sen sijaan, että jokin kunnista olisi tarttunut tilaisuuteen tai kunnat olisivat lyöneet päänsä yhteen, yksikään ei pannut rattaita isosti pyörimään.
– Mutta nyt, kun puhutaan paljon kuntien välisestä yhteistyöstä, teosten sijainti usean kunnan alueella on voimavara.
Ikivanha taidemuoto panee pohtimaan
Kuinka ihmeessä syrjäiseen Pinsiöön on saatu jotain näin omintakeista sekä kansainvälisesti ja ammattitaitoisesti tehtyä kulttuuria?
Vastaus löytyy historiasta, lainsäädännöstä ja kaavoihin kangistumattomasta ajattelusta.
Pinsiössä lepää viime jääkauden aikaista eli 10 000 vuotta vanhaa soraa, jota kaivettiin teollisuuden käyttöön vuosikymmenten ajan. Laki määrää lopettamaan soranoton tietyssä vaiheessa ja maisemoimaan sitten montun.
Pinsiössä maisemointi päätettiin toteuttaa tavanomaisten keinojen sijaan maataiteella, ja mukaan saatiin nimekkäitä ulkomaalaistaiteilijoita.
Lopputuloksena on pysyvä jälki, joka säilyy vuosisatojenkin päähän.
Projektissa alusta saakka mukana olleen taiteilijan Osmo Rauhalan mukaan nämä erikoiset teokset saattelevat näkijänsä historiallisiin ja filosofisiin aatoksiin.
– Moni ajattelee, että maataide on tuore keksintö, kun viime aikoina on ruvettu puhumaan ympäristöasioista. Kyseessä on kuitenkin hyvin vanha taiteen muoto, Rauhala sanoo.
Hän selittää, ettei maataiteella ole välttämättä ollut konkreettista käyttötarkoitusta. Taiteen avulla on voitu mietiskellä ihmisen paikkaa luonnossa.
– Teokset muistuttavat, että ihmisen suhde luontoon täytyy pohtia joka aikakaudella uudestaan, Rauhala selittää ja viittaa esimerkiksi mysteerinä pysyvään Stonehengeen.
Matemaattisen kaavan mukaan istutettu mutta vuosien mittaan luonnon armoilla oleva Puuvuori saa katsojansa pohtimaan, mitä järjestys itse asiassa on.
– Luonnon lait ovat vielä selittämättömiä ja ovat varmasti tulevaisuudessakin.
Teokset eivät kuitenkaan välttämättä vaadi taiteellista tuntemusta tai filosofista perehtyneisyyttä. Voi tulla vain aistimaan, miltä teosten äärellä tuntuu olla. Vaikkapa Puuvuori tarjoaa kelle tahansa tuoreen tavan nähdä ja kokea tuttu asia, metsä.
Ympäristöajattelu on sekin ollut projektissa vahvasti läsnä. Taidemaisemoinnin avulla estettiin sorakuoppien ajautuminen rumiksi kaatopaikkamaisiksi loukoiksi. Teoksia varten tuotu maa suojaa arvokasta pohjavesialuetta muodostamalla lisäsuodattimena toimivan suojakerroksen.
Teokset myös rakentavat uskottavuutta huokuvaa siltaa taidemaailmaan ja ulkomaille.
– Suomessa on monenlaisia taideprojekteja, mutta aika harvalla on näin kansainvälistä taustaa, Rauhala myhäilee.
Maataideteosten avajaistilaisuus ja taideseminaari vietetään Yltä ja Alta -teoksella Sasintie 555:ssä 24. elokuuta kello 10–14. Ilmoittautua voi Strata-hankkeen verkkosivuilla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta.
