Ylöjärven evankelisluterilaisen seurakunnan seurakuntasihteerinä työskentelevä Sari Timonen, 47, toivoo löytävänsä pian papin paikan, jotta hän saa myös pappivihkimyksen. Timonen täytti pitkäaikaisen unelmansa, kun hän luki teologian maisteriksi Helsingin yliopistossa. Nainen suoritti opintonsa ennätystahdissa runsaassa kolmessa vuodessa.
Pappisvihkimystä odottava Sari Timonen uskoo Suomen evankelisluterilaisen kirkon valoisaan tulevaisuuteen.
– Kristuksen kirkko on kohdannut lasku- ja nousukausia koko olemassaolonsa ajan. Kun esimerkiksi kirkon jäsenmäärä elää nyt, ei edessä ole maailmanloppu, hän sanoo.
Tulevan papin mukaan kirkko säilyttää merkityksensä, kun se toimii jokaisena aikana viisaasti oikealla tavalla.
– Tärkeintä on, että kirkko on uskollinen pääsanomalleen ja -tehtävälleen, Timonen korostaa.
Hänen mukaansa kirkon töissä on hyviä, osaavia ja vastuuntuntoisia ihmisiä.
– Kirkko ammentaa elinvoimansa siitä, että se toimii tiiviisti ihmisten keskuudessa.
Timonen tietää, ettei kirkon ydin katoa milloinkaan.
– Sanomamme on ikuinen, ja evankeliumi kuuluu jokaiselle sukupolvelle. Saamme olla rakastavan ja armollisen Jumalan huomassa.
Jumalanpalvelukset ydintä
Sari Timonen tietää, ettei kenenkään tarvitse keksiä pyörää uudelleen evankelisluterilaisessa kirkossakaan.
– Vireä jumalanpalveluselämä on kristitylle merkityksellisin toimintamuoto, hän painottaa.
Tulevan papin mielestä kirkolla on tuhannen taalan paikka nimenomaan jumalanpalveluselämän vetovoiman lisäämisessä.
– Joitakin jumalanpalveluksen asioita voimme katsoa uuteen asentoon. Ihmisten on löydettävä tiensä sanan kuulemiseen kirkkoihin. Kun jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset sekä tilaisuudet toteutetaan ihmisläheisesti, mukanaolijat saavat kaipaamaansa hengenravintoa, Timonen luottaa.
Timonen toimii aikanaan pappina siten, että mahdollisimman moni ihminen kokisi jumalanpalveluselämän arkeensa kuuluvaksi hengellisyyden lähteeksi.
– Kirkko ei tarvitse ihmisten puhuttelemiseen vippaskonsteja, hän teroittaa.
– Kun kirkko huolehtii ydintehtävästään eli evankeliumin julistamisesta ja sakramenteista, ihmiset arvostavat kirkkoa, Timonen luottaa.
Aktiivisena toimijana yhteiskunnassa
Timosen mielestä kirkolla on oltava aktiivinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Iloitsen siitä, että evankelisluterilainen kirkko on ryhdistäytynyt arjen asioissa viime vuoden aikana. Erityisesti olen kiitollinen siitä, että kirkko on ottanut aktiivisen ja toimeliaan otteen pakolaisasioiden hoitamisessa, hän sanoo.
– Uskon, että kansalaiset ymmärtävät kirkon sanoman konkreettisesti, kun ihmiset näkevät aitoja arjen tekoja, Timonen lisää.
– Toivon, että kirkkomme on jatkossakin asioihin aktiivisesti reagoiva taho. Ajassamme tapahtuu asioita hyvin paljon. Moni ilmiö vaatii toimia myös kirkolta, hän näkee.
Timonen pitää luonnollisena sitä, että julkisuus on kiinnostunut kirkon opillisista kysymyksistä.
– Ihmisten olisi oivallettava, etteivät asiat tapahdu pienessä hetkessä vanhassa instituutiossa. Nopeat liikkeet eivät kerta kaikkiaan ole mahdollisia, hän kokee.
Saarnat tärkeitä
Sananjulistajana Sari Timonen luottaa messuissa pidettäviin saarnoihin.
Timonen sanoo, että hänelle piirtyi hyvin myönteinen ja kannustava kuva saarnojen tehosta, kun hän oli viime vuoden loppupuolella harjoittelijana Ylöjärven seurakunnassa.
– Sain eräältä kokeneelta papilta arvokkaan ohjeen saarnojen valmistamisesta. Aion noudattaa hänen neuvoaan, jonka mukaan saarnaajan on aina pidettävä Kristus sanoman keskiössä, hän kertoo.
Timonen aikoo viljellä saarnoissaan asioita niiden oikeilla nimillä.
– Tiedän, että kirkkoon tulevat sanankuulijat odottavat papilta ravitsevaa sanomaa.
Timosen mielestä papin on tuotava tilanteessa kuin tilanteessa hengellinen sanoma kuuluvaksi.
– Ihmiset pitävät luonnollisena sitä, että pappi puhuu hengellisyydestä ja kirkolle tärkeistä asioista eri tilanteissa. Mielestäni papin ei tarvitse piilottaa Kristusta eikä tämän antamaa tehtävää, hän miettii.
Synti on synti, ja olemme syntisiä
Kirkon palvelijana Sari Timonen lupaa puhua synnistä.
– Synti on synti, ja jokainen ihminen on syntinen, hän korostaa.
– Jokainen ihminen kamppailee päivittäin synnin kanssa. Meidän on lohdullista muistaa, ettemmehän me tarvitsisi pelastussanomaa, jos emme tunnistaisi omaa syntisyyttämme, Sari Timonen toteaa.
Kommentointi on suljettu.