Katselin lauantaina, kun paloaseman päiväkodin parkkipaikkaa
aurattiin tai suorastaan kiillotettiin. Ajattelin, että huomenna aamulla lähden pyörälenkille, kun kerta auraukset on tehty.
Kyllä niin mieleni pahoitin, ei edes meidän ”pääkatua” kaupungin keskustassa oltu aurattu. On varmaankin erittäin tärkeätä pitää viikonloppuna päiväkotien parkkipaikat hyvässä kunnossa, niiden runsaan käytön takia. Pyörätiet olivat vielä pahemmassa kunnossa kuin itse pääväylä.
Ajelin Tampereen suuntaan ja siellä oli kaikki viimeisen päälle kunnossa. Pispalasta Nokialle ja kuin kesäkelissä olisi ajanut.
Sitten taas Ylöjärven perunapelloille ja tuulen tekemiin kinoksiin. Vastaan tuli muutama äiti työntäen lastenrattaita, tuskainen ilme kasvoilla. Lumisateen loppumisesta oli kulunut jo reilu vuorokausi.
Ehkä nämä meidän tiet ja väylät ovat sitä kolmatta ”kategoriaa” eli joskus tai sitten jouluna.
Eikä tässä vielä kaikki, kun tulin takaisin kotiin päin, niin kirjaston kohdalla tuli suola-auto vastaan, suolaten auraamattomien kinosten päälle. Nyt saamme nauttia kuravellissä ajamisesta usean päivän ajan.
Tuli ihan mieleen, että onkohan siellä kaupungin teiden kunnossapidosta päättävillä niin sanotusti ”kaikki kotona”.
Huvittaa tämä syksyinen kaupungin vouhotus talvipyöräilystä.
ILKKA LEHTO
Kommentointi on suljettu.