Joulun pääsanoma on aina sama

Maailma ei ole tänä jouluna sama kuin ennen. Ensin kesällä meidät tyrmäsi brexit-äänestys. Syksy toi tullessaan yllätysvalinnan USA:n presidentiksi. Asiantuntijat maailmalla ihmettelivät, kuinka ennusteisiinkaan ei enää voi luottaa. Mitähän tulevaisuudessa tapahtuu? Olen itsekin istunut monet vaalivalvojaiset ja seurannut, kuinka ääntenlasku etenee ja ennustekäyrät tarkentuvat. Nyt me olemme omassa maassammekin tilanteessa, ehkä jo ensi vaaleissa, jossa ennusteet eivät toteudu.
Ihmiset haluavat tehdä toisin kuin heidän odotetaan tekevän. On epäilty, että gallupeissa ei kerrota todellista mielipidettä. Tai oikeita ihmisiä ei tavoiteta. Tai sitten gallupeihin vastataan tahallaan väärin. Tai sitten: samalla tavalla, kun televisio on totuttanut meidät yllätyksiin ja draamoihin, äänestäjinä haluamme tuoda niitä tosielämäänkin. Luoda dramatiikkaa ja tehdä toinen todellisuus, kun mitä se ennustettu.
Kaikki tämä sopii tosi huonosti turvallisuutta haluavaan ihmismieleen. Samalla kun kaipaamme arkielämään pysyvyyttä, emme luo sitä toiminnallamme. Maailman muutos on ollut raju. Muutos ja globalisaatio ahdistavat. Tuntuu, että olisi otettava taka-askel. Tuntuu, että mennään liian lujaa… Ja silti luomme itse suurta muutosta ympärillemme.
Kaiken tämän uuden keskellä istun pohtimassa joulua. Papin työhön jouluna kuuluu sen keksiminen, mikä tänä jouluna olisi kiinnostavaa ja mikä herättelisi joulun sanoman ääreen. Papin motivaatio tähän on yksinkertainen – minulla olisi tarjota rauhan ja toivon sanoma. Olenhan vakuuttunut siitä, että sillä olisi sinunkin elämääsi erinomainen vaikutus. Siispä yritän kietoa joulun sanoman mahdollisimman houkuttelevaan pakettiin.
Samalla tiedän, että perussanoma on sama kuin se on ollut yli 2000 vuotta. Jumala saapuu maan päälle. Käärin sen minkälaiseen pakettiin tahansa, en voi, enkä halua muuttaa itse joulun sanomaa. Sitä vanhaa, kulunutta ja pelkistettyä.
Kaiken draaman ja muutoksen keskellä tänä vuonna koitan, josko yksinkertaisella ja kuluneella olisi taas tilaus. Kristus-lapsi syntyy. Sanonpa mitä tahansa, ei minulla ole muuta ilmoitettavaa.
Ydin on yksinkertainen. Jumala sekaantuu luomansa maailman järjestykseen, omistajan elkein. Hän tekee jotain mahdotonta, johon täydellä syyllä voi järkevä olla uskomatta. Hän syntyy maailmaan, ihmiselämän lakien alaisuuteen. Ja aivan järjettömästä syystä. Tehdäkseen rauhan itsensä ja sinun välille.
Ja tätä rauhaa uskon sinun ja minun tarvitsevan. Ei draamaa, ei yllättävää muutosta, ei loputonta kapinaa… Vaan rauhaa elämään ja arkeen.
En siis aio keksiä tänä jouluna kääreitä. Puhun vaan Kristus-lapsesta, rauhasta ja Jumalan valtakunnasta. Valtakunnasta, joka on juuri tulossa maan päälle. Se laskeutuu oikeudenmukaisena ja rauhallisena koko sen maailman päälle, jonka me tunnemme. Se on toisenlaisten lakien alainen valtakunta. Siellä ihminen kohtelee toista ihmistä hyvin. Siellä heikommallakin on elämälleen paikka ja tarkoitus. Siellä vanha ja nuori kohtaavat toisensa hymyilleen ja toistaan ymmärtäen. Siellä kiire ei ole syy kulkea ihmisen ohi. Eikä sota anna mahdollisuutta vallan kahmimiselle.
Tavoitatko aattona tämän valtakunnan?
Olet onnellinen, jos se hetkeksikään viivähtää luonasi. Rauhan valtakunta. Ei se voi erottaa sinua todellisuudesta, arvaamattomasta maailmasta. Mutta se voi antaa tunteen toisenlaisesta maailmasta, toisenlaisista lainalaisuuksista.
Rauhasta maan päällä. Rauhasta ihmissydämessä.
KIMMO REINIKAINEN
Ylöjärven seurakunnan
kirkkoherra