Mediaa ei määrän puutteesta voi syyttää. Kaikki kirjoitettu ei päädy paperiseen lehteen, jota voi edelleen pitää hitusen muita medioita arvokkaampana tietolähteenä. Oma lukunsa sitten ovat pelkästään sähköiseen julkaisemiseen tarkoitetut aviisit.
Eri oikeusasteet ovat todella työllistettyjä, ja tuomioita ja päätöksiä satelee. Media niistä tietysti valikoi kiinnostaviksi arvioimiaan juttujen aiheiksi. Kuvaavaa tämän päivän journalismille on, että aivan tavallisten käräjäoikeuksien istuntojen seuraamisesta sai aikaan erikoisjutun.
Hyvinvointiyhteiskunnassa valitetaan mitä uskomattomimmista asioista. Minua ärsyttää rikosjuttujen kohdalla seuraava, usein toistuva hokema. Todella usein uutisen viimeinen virke sanoo, että tuomio ei ole lainvoimainen. Maallikkona tähän tekee mieli heittää vastapalloa.
Kuvitellaan huono ihminen täältä Pirkanmaalta. Käräjäoikeus langettaa tuomion ja määrää henkilön heti vangittavaksi. Sitten mennään esimerkiksi Kylmäkosken vankilaan. Ja tämä siis henkilön omasta tahdosta riippumatta. Sellin perukoilta on vähän huono selittää, että täällä ollaan, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Näitä heti vangittavien uutisointeja on jonkin verran.
Talousrikospuolella voisi keksiä esimerkin puoluejohtajasta, jonka pitää maksaa takaisin hämärää vaalitukea vaikkapa 100 000 euroa. Kai sellainen on mahdollista, että oikeus omaisuuden hukkaamisen pelossa vaatii viikossa maksettavaksi puolet summasta. Poliitikko voi sitten selittää seuraavasti: tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta 50 000 euron maksu tuli silti kotiin.
Vuosikymmenten kuluessa yhteiskunnan koko lainsäädännöstä muodostuu helposti turhan monimutkainen. Asiaan todella vihkiytymättömän on vaikea tarkistaa taustoja. Osa internetin tietolähteistä sanoo, ettei käräjäoikeuden ratkaisua voi panna täytäntöön, mikäli on ilmoitettu tyytymättömyys tuomioon. Mutta kuten totesin, päinvastaisia esimerkkejä löytyy uutisoinneista.
En siis ole asiantuntija mutta pidän lukemisesta. Rikostoimittajat voisivat tehdä enemmän kansantajuisia artikkeleita suomalaisesta oikeusjärjestyksestä. Hyviä juttuja voi surutta toistaa muutaman vuoden välein.
Sitten toistuu sellainen kummallinen asia. Toimittajat todella usein utelevat poliisilta keskeneräisistä asioista sellaisia tietoja, joita ei mitenkään voi kertoa. Jahtaako toimittaja poliisin lipsahdusta? Mielestäni on parempi antaa poliisille työrauha ja odottaa poliisin omaa tiedottamista. Käytännössä toiveeni ei toteudu, koska kansa vaatii rasvaisia juttuja.
Vastaavaa ajanhukkaa edustaa se journalismi, jossa soitetaan majoitusta järjestävälle yrittäjälle. Kysymys kuuluu: ”Onko Justin Bieber henkilökuntineen yöpynyt teillä?”
Kysymys loukkaa ammattilaista.
marko@markotaipale.fi
