Heikki Paavilaisen dramatisoima ja ohjaama Kaikki oikein perustuu Anna-Leena Härkösen samannimiseen kirjaan. Heinäkuun alussa ensi-iltansa saanut komedia kertoo lottovoittajista, joiden parisuhdetta onnenpotku koettelee.
Hän elää hyvin normaalia elämää ja jatkaa työntekoa. Hän remonteeraa, maksaa lainansa, ostaa uuden auton ja kesämökin sekä tekee haaveilemansa matkan.
Tämä on tutkimukseen perustuva kuvaus suomalaisesta lottovoittajasta, joka haluaa salata onnenpotkunsa. Jymypaukusta saa tietää vain sisäpiiri. Suomalaiselle lottovoitto merkitsee ennen kaikkea taloudellista turvaa, ei pröystäilyä.
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut lottovoittajien ihmissuhteita ruotivan kirjan Kaikki oikein, johon Heikki Paavilaisen dramatisoima ja ohjaama näytelmä perustuu.
Tarina kertoo äkkirikastuneen avioparin elämästä seitsemän miljoonan turvottaessa tiliä. Eikä tarina kovin paljon suomalaisen lottovoittajan tyyppikuvauksesta eroakaan.
Joillekin, jotka ovat saaneet miljoonat yhtäkkiä, voitto on ollut kuulema kamala paikka. Sitä kamaluutta joutuvat Eevi ja Kari Puttonenkin maistamaan.
Voitto koettelee parisuhdetta, joka taisi savuttaa pappamopon lailla jo aiemmin. Parin reaktiot ovat todentuntuisia: riemu ja pelko keikuttavat vuorotellen natisevaa liittoa.
Vippi hiertää, kosto maistuu
En ole lukenut Härkösen kirjaa, mutta Paavilainen ohjaa katseen henkilöihin ja heidän erilaiseen suhtautumiseensa rahaan.
Käsikirjoitus on yhdistelmä napakkaa dialogia, mutta paikoin myös turhaa täytettä. Aivan kaikki laulutkaan eivät loksahda sujuvasti juonen kulkuun.
Pääosin kosmetologi-kampaaja Eevin mielenliikkeitä kuvaava näytelmä kuittailee suomalaisen perusluonteelle: ystävälle lainataan pienesti, ja vippi hiertää heti välejä.
Ja miten makealta maistuu kosto luokkakaverille, joka kruunasi Eevin ”miss itäblokiksi”.
Eevin pelko rahan katoamisesta juontaa lapsuudesta, jolloin pihit vanhemmat venyttivät jokaista penniä ja pistivät kaiken säästöön. Karoliina Vanne tekee nappisuorituksen Eevinä, jonka mielialojen vaihtelut ovat uskottavia.
Ilkka Koivulan esittämä Kari juhlii rahakasaa perusmiehen tavoin: hyvästi selvät päivät. Jatkuvasta laitamyötäisestä huolimatta Koivula ei onneksi heittäydy täysin örvelöksi. Hahmolla saisi olla kuitenkin enemmän lihaa kuin kossua luittensa ympärillä.
Muut näyttelijät hoitavat useita rooleja. Tyypit vaihtuvat salamana asujen kanssa. Arja Siekkisen puvustus kertoo riittävän paljon henkilöistä.
Saa pohtimaan omia valintoja
Merja Koivula tekee mainioita hahmoja Hanna-ystävästä terävään mummeliin ja lelukaupan punkkariin. Koivula on myös taitava laulaja.
Kesäteatterissa komiikan ja tummien sävyjen sekoittaminen ei aina onnistu toivotulla tavalla. Kylmää pelkäävä ja hyttysiä läiskivä katsoja lämpenee varmimmin naurulla.
Laitoshoitoon joutunut Eevin äiti muistuttaa kuitenkin siitä, että miljoonillakaan ei ole merkitystä Alzheimerin edettyä liian pitkälle. Mikko Töyssy sujahtaa monenlaisiin rooleihin, mutta hänen esittämänsä äiti ei kyennyt herättämään kovin syviä tunteita, koska miehen toinen rooli virolaisena duunarina nauratti niin maan perusteellisesti.
Heikki Helan jäyhä isä, jonka mielestä raha on ansaittava, on herkullinen roolityö.
Livebändi kesäteatterissa on aina lottovoitto. Jukka Hännisen kapellimestaroimaa poppoota täydentävät musisoivat näyttelijät.
Esitys ei ole täysosuma, mutta saa katsojan pohtimaan omia valintojaan. Kenelle kertoisin, lainaisinko vai antaisinko, elvistelisinkö vai hiljenisinkö.
Hyvä tehdä etukäteissuunnitelmia, jotka joka tapauksessa menisivät täysin uusiksi kamalan voiton sattuessa kohdalle. Toisaalta, melkein 70 prosenttia meistä on edelleen sitä mieltä, että on yhä lottovoitto syntyä Suomeen.
