Varhaisperunat on tänä vuonna nostettu avomaalta noin viikkoa tavallista aiemmin. Tähän vaikuttivat lämmin kevät ja vähäiset yöpakkaset.
Kaupoista ja toreilta on jo hyvän aikaa saanut kotimaista varhaisperunaa. Ensimmäiset perunat on nostettu avomaalta kesäkuun alkupuolella.
Paikalliselta Mäkkylän perunatilalta ei kuitenkaan saa varhaisperunaa, sillä siellä perunat on istutettu vasta kuukausi sitten. Tämänvuotisia perunoita tulee Mäkkylässä myyntiin elokuun puolivälin tienoilla.
Alkukesän herkut tulevat yleensä Varsinais-Suomesta.
– Meillä ei ole lämpöisiä rinteitä, joten emme pysty kilpailemaan varhaisperunamarkkinoilla. Toinen tekijä on se, että tarvitsemme välillä lomaakin. Jos touhuilisimme varhaisperunan kanssa, tämä olisi ympärivuotista työtä, Mäkkylän perunatilan isäntä Heikki Mäkkylä kertoo.
Suomessa käytettyjä varhaisperunalajikkeita ovat muun muassa Timo ja Jussi. Jälkimmäinen on uusi lajike, joka saattaa olla myös viimeinen kotimainen jaloste.
– Jussin pitäisi olla hieman maukkaampi kuin Timon. Jussista tulee varmaankin sellainen alkukesän hitti.
– Jussi on viety käsistä. Suomessa on varattu loppuun kaikki siemenet jo ensi vuodeksikin. Tietysti Jussia ei saa vielä kamalasti, koska se on uusi lajike. Pikku hiljaa sitä saa enemmän ja enemmän, Mäkkylä selventää.
Heikki Mäkkylä uskoo, että lajiketta enemmän perunan makuun vaikuttavat kuitenkin muut seikat.
– Esimerkiksi maalajike vaikuttaa paljon makuun. Oma suosikkiperuna saattaa vaihdella vuosittain.
Jätä napakaksi
Suomessa varhaisperunat ovat joka vuosi yksi odotetuimpia ruokaherkkuja. Mikäli haluaa syödä hyvälaatuisia uusia perunoita, täytyy niiden eteen nähdä hieman vaivaa.
– Varhaisperunat ovat verrattavissa mansikoihin, eli joka päivä on haettava perunoita.
Säilytystä varhaisperunat kestävät vain, jos ne nostetaan maasta käsin siten, että niiden kuori pysyy täysin ehjänä.
– Perunat alkavat kestää säilytystä vasta lokakuussa, kun niille on annettu lämpökäsittely.
Monia on puhuttanut se, miten varhaisperunat pitäisi keittää, jotta niistä ei tulisi vetisiä. Osan mielestä oikea tapa on laittaa perunat kattilaan jo kylmään veteen, osa taas keittää veden ensin kiehuvaksi ja lisää vasta sitten perunat.
Mäkkylän mukaan sillä ei ole merkitystä, kumpaa tyyliä käyttää. Ratkaisun hetkiä eletään vasta perunoiden valmistuksen loppuvaiheessa. Varhaisperunat täytyy ottaa hellalta pois jo siinä vaiheessa, kun ne ovat vasta melkein kypsiä. Perunan täytyy siis olla vielä hieman kova.
– Sitten kaadetaan vesi pois, laitetaan kattilaan pari palaa talouspaperia ja laitetaan kansi vielä takaisin päälle. Perunat ovat valmiita 5–10 minuutin kuluttua.
– Talouspaperiin imeytyy kosteus ja hajut, jos sellaisia on. Tällä tavalla varhaisperunoista tulee napsakoita kuin Lihajalosteen nakista.
Vaativa peruna
Perunan viljely on vaativaa puuhaa. Perunoita ei voi kylvää savipeltoon. Kasvumaan pitää olla mahdollisimman tasainen. Penkin täytyy olla iso, ja maassa täytyy olla riittävästi hivenaineita.
Tämän lisäksi peruna vaatii kasvuvaiheessa tasaisesti kosteutta ja lämpöä.
– Sopiva lämpötila on 15–20 astetta. Hellelukemissa peruna lopettaa kasvunsa.
Helteellä perunoita kastellaan erityisesti yöaikaan.
– Jos on pitkä hellejakso, niin silloin sadetetaan yötä päivää.
– Helteellä menee 40 kuutiota vettä tunnissa. Vuorokaudessa pystyy kastelemaan kahden hehtaarin alan. Kerta-annos on taimelle sellainen 20–25 milliä.
Pitkien kuivuusjaksojen vaarana on myös se, että sateen tullessa peruna kasvaa liian nopeasti. Tämän vuoksi perunan pinnalle voi tulla kasvuhalkeamia tai perunat voivat jäädä ontoksi sisältä.
Mikäli kaikki olosuhteet eivät ole kunnossa, perunaan iskee tauti.
– Jos kaikki ei ole kohdallaan, peruna kärsii helposti seittitaudista, joka on perunan stressitauti. Sen huomaa siitä, että mukulat ovat epämuodostuneita, esimerkiksi Mikki Hiiren näköisiä.
Juhannusherkut varhaisperunasta
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista varhaisvihannes- ja perunaviikkoa. Juhannukseksi on siis oivallista valmistaa herkkuruuat perunasta.
Heikki Mäkkylä valmistaa usein Hasselbackan perunaa, joka maistuu hänen mukaansa parhaalta nuotion hiilloksessa valmistettuna, sillä silloin perunaan tarttuu hieman savun makua.
– Tarvitaan iso, vanha peruna, johon tehdään viiltoja 7–8 millimetrin välein. Joka toiseen väliin laitetaan voita ja joka toiseen väliin ohut valkosipulin kynsi. Päälle voi sirotella vähän suolaa. Ympärille kääritään vahvaa foliota. Peruna on valmis 40 minuutissa.
Mäkkylällä on myös toinen vinkki nuotiolle: pieneen pataan laitetaan pieniä varhaisperunoita, porkkanaa, tomaattia ja pekonia. Pata valmistetaan hiilloksessa pyöritellen 20–25 minuutin ajan.
– Ei tarvitse aina syödä makkaraa. Kun padan kannen avaa, saa paljon kateellisia katseita. Siinä on kaikista suurin nautinto, kun muut järsii makkaraa ja itse saa herkutella.
