Jos vaihto-oppilaat hakevat kulttuuri- ja kieliseikkailuja, sitä hakevat isäntäperheetkin. Ylöjärveläisessä Leppäsen perheessä tiedetään, että vaihdon myötä perhe saa myös suorastaan uuden jäsenen.
Kun Jarnunyar Srisukh, tuttavallisesti Dew, asteli viime elokuussa saapuvien portista Helsinki-Vantaan lentokentällä, tuntui vastassa olleesta Seppo Leppäsestä kuin oma tyttö olisi sieltä kävellyt.
– Olin asennoitunut, että isäntäperhehän on vaihto-oppilaalle kuin isä ja äiti. Otin Dew’n kuin omana tyttönä.
Englannin kurssista ideoiden ketju
Kielitaidon kouliminen ja pari osuvaa hetkeä ystävien kanssa olivat ainekset, joista syntyi Leppästen idea ryhtyä isäntäperheeksi.
Kouluaikoinaan vain saksaa ja ruotsia opiskellut Seppo Leppänen oli näet aikuisiällään alkanut taivutella kielenkantojaan englannin kielelle ja niin oli kehkeytynyt halu päästä käyttelemään taitoa. Kerran hän tuumi tuttavapariskunnalle, reissatako jonnekin, missä moinen olisi mahdollista.
– Tuttavarouva heitti ajatuksen, että no, ottakaa vaihto-oppilas.
Tästä idea ei vielä kypsynyt vaan jäi muhimaan. Kunnolla se kiehahti kuplille, kun Leppänen sattui tilanteeseen, jossa erään tutun puhelin pirahti.
Vaihto-oppilasjärjestö AFS siellä kyseli vaihtoisäntänä toiminutta uudestaan remmiin. Tälle ei sopinut, mutta vieressä seurailleen Leppäsen mielenkiinto heräsi. Pian hänellä jo oli järjestön puhelinnumero kourassaan.
Lapsirakkautta ja tutustumista
Idea tuntui hyvältä, koska avantouimareiden saunaa eläkkeen lisätienestiksi lämmittävänä Leppänen ei voi lähteä pitkille reissuille. Se taas ei tuntunut kummalta, että perheen omat lapset ovat jo lentäneet pesästä eli vaihtari ei ollut tulossa ikätovereiden seuraan.
– Olen lapsirakas ihminen. Ja haluan tutustua erilaisiin ihmisiin ja erilaisiin kulttuureihin, Leppänen perustelee ja kertoo hierojan työssäänkin tottuneensa erilaisten ja erimaalaisten ihmisten kohtaamiseen.
Isäntäperheeksi voivatkin ryhtyä hyvin monenlaiset ihmiset. AFS kertoo etsivänsä tavallisia perheitä – joita ei arvoteta esimerkiksi kielitaidon tai kodin koon perusteella taikka sen mukaan, onko perheessä lapsia vai ei.
– Perhe saa olla oma itsensä. Toki järjestö käy katsomassa kodin puitteet ja haastattelemassa ihmiset, Leppänen toteaa.
Koska perheet – ja vaihto-oppilaat – voivat olla niin monenlaisia, ei Leppänen osaa ottaa kantaa, millaiset ominaisuudet olisivat isännille suotavia. Hänestä tärkeää on vain se, että perhe ottaa vaihtarin vastaan sellaisena kuin tämä on ja kunnioittaa tätä.
– Ja jos luonteet eivät sovi yhteen, järjestö pyrkii etsimään toisen perheen. Ensin tietysti ongelmat yritetään selvittää. Jos perhettä vaihdetaan, se ei tarkoita, että perhe tai vaihto-oppilas olisi huono vaan että kemiat eivät vain synkanneet, hän tuumii rohkaisevasti.
Ei mikään paperisota
Heti AFS:ään soitettuaan Leppänen sai järjestön sivuille tunnukset. Jo samana päivänä mies sukelsi lueskelemaan oppilaiden kuvauksia.
Kun Leppäset lopullisesti päättivät isänniksi ryhtymisestä, oli täytettävä nettilomakkeita ja järjestön henkilö tuli kotikäynnille.
Hyväksytyksi tultuaan perhe valitsi oppilaan. Tiedot siirtyivät puolin ja toisin, ja pian perhe jo viestitteli netitse tytön kanssa.
Tytön saavuttua perhe vielä hoiti opiskelija- ja kirjastokortit, kännykkäliittymät ja sen sellaiset käytännön jutut kuntoon. Viisumi- ynnä muut paperiasiat tyttö oli järjestänyt itse. AFS puolestaan hoitaa esimerkiksi vakuutukset ja vaihtari henkilökohtaiset menot; kulujen suhteen perhe on vastuussa vain ruoasta ja kodista.
Esityöt taittuivat kevään ja kesän aikana.
– Mielestäni systeemi ei ollut kovin byrokraattinen. Se meni aika jouhevasti.
Mietteet ja suhde syvenivät
Vaihtovuotta on vielä jäljellä kesään saakka, mutta jo nyt se on antanut Leppäsille paljon. Esimerkiksi miehen ajatus, että joka puolella maailmaa on kohtaamisen arvoisia hienoja ihmisiä, on vain vahvistunut.
– Ja olen saanut elinikäisen ystävyyden.
Lähtö tuo tietysti haikean mielen, mutta yhteydenpito jatkuu ja myös vierailuja puolin ja toisin on jo mietitty.
Tänä aikana tytön ja isäntävanhempien suhde on syventynyt. Jos siis tuloporteista astui kuin oma tyttö, lähtöporteista astuu entistä enemmän kuin oma tyttö.
Kommentointi on suljettu.