Samaan hengenvetoon Lehti toteaa, että kaupunki satsaa suhteellisesti paljon Teivo-Mäkkylän kaupunginosan tulevaisuustyöhön. Siinä on jo projektipäällikkö sekä markkinointisuunnittelija ja tulossa vielä hankeasiamies. Lehti huomauttaa, että organisaatio on samankokoinen kuin laajaa ja tuloksellista työtä tekevällä elinkeinoyhtiöllä. Suunnitelmat tähtäävät 5 000 asukkaan ja 500 työpaikan kaupunginosan rakentamiseen aikana, jolloin syntyvyys koko maassa laskee ja myös perinteisesti vetovoimaisen Tampereen seudun muuttovoitto pienenee.
Lehden mielestä Ylöjärvellä on ripeästi ja perusteellisesti selvitettävä kaupungin heikko pärjääminen asukasluvun kasvattamisessa. Tuoreet elokuun lopun tilastot osoittavat, että Ylöjärven väestönmuutos on ainoastaan seitsemän, kun esimerkiksi Nokian vastaava luku on 383 ja Kangasalan 346.
– Meille asettuvissa yrityksissä on paljon työpaikkoja, mutta ne eivät heijastu myönteisesti asukaslukuumme, joka on ollut jo useamman vuoden ajan alavireinen, Lehti taustoittaa.
Ylöjärven asukasmäärä kiikkuu 33 600 kieppeillä. Nokialla on jo 36 030 asukasta ja Kangasallakin 33 819.
– Myönteisen jutun olisi oltava sellainen, että se toisi Ylöjärven kiinnostavana paikkakuntana suomalaisten tietoisuuteen. Olisiko nyt otollinen aika nostaa uudelleen esille Soppeenmäen ja kuntakeskuksen yhdistävän sillan jalostaminen joksikin ainutlaatuiseksi vetonaulaksi? Lehti ravistelee.
Kurussa asuva Lehti tuntee pinta-alaltaan valtaisan Ylöjärven monenlaiset kasvot. Hän iskisi lujasti pöytään matkailuvaltin. Niin kotimaiset kuin kansainväliset asiantuntijat nostavat luonnon ja siihen liittyvän matkailun tulevaisuuden megahitiksi.
– Ylöjärvellä on lukemattomat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä matkailun edelläkävijäksi. Hiljaisuuden muuri on aika kaataa, Lehti toteaa.
Lehti harmittelee myös toimettomuutta Seitsemisen luontokeskuksen sulkemisen tiimoilta. Nyt luontokeskuksen tulevaisuus on täysin auki.
– Seitsemisen kansallispuisto on vetovoimainen kohde. Lisäksi se on kaupungillemme yhtä vaikutusvaltainen brändi kuin esimerkiksi Teivon ravikeskus, Lehti huomauttaa.
Pienikin on kaunista. Lehti satsaisi nopealla aikataululla matkaparkkeihin. Sellainen lunastaisi paikkansa esimerkiksi Kurun sataman läheisyydessä ja Elovainion alueella.
RATIKKAHANKE näyttää siirtyvän myöhäiseen tulevaisuuteen. Inga-Mari Lehden mielestä Ylöjärven kaupungilla on oltava useita kehityspolkuja, joilla paikkakunnan vetovoimaa pidetään yllä.
Lehti päättelee, että paljon puhuttu ratikkahanke ei ole konkreettinen Ylöjärvellä vielä vuosikausiin.
– Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun mal-sopimuksen mukaan valtiolta tullenee seudulle yhteensä 73 miljoonaa euroa, joista 65 miljoonaa euroa raitiotien Partola–Niihama-osuudelle ja Ylöjärven suunnan suunnitteluun. Summa on varsin pieni kokonaiskustannusarvioon verrattuna, Lehti huokaa.
Lehti muistuttaa, että myös Lielahden ja Lakialan välille suunniteltu kaksoisraide on vielä alkutekijöissään, eikä asiassa ole mitään mustaa valkoisella.
Ensimmäisessä hallituksessa olivat poliitikot Aimo Klemettilä (kok.), Heikki Nurmela (sd.) sekä Rauno Kesseli (vas.) ja yrityskentän edustajina Heikki Ojares, Olavi Kuosmanen ja Matti Pulkkinen. Klemettilä toimi puheenjohtajana, ja hänen poismenonsa jälkeen tehtävään tarttui pitkäaikaisesti Tapani Jarva.
– Ensimmäisen kymmenen vuoden ajan Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:llä oli erittäin osaava organisaatio, jossa olivat mukana kunnan ja elinkeinoelämän aktiiviset edustajat, Jarva sanoo.
Jarva kertoo, että myös naapurikuntien johtohenkilöt totesivat meidän organisaationne tulokset. Niinpä vastaavanlaisia yhtiöitä alkoi tulla useaan naapuriin.
– Tampere puolestaan teki esityksen meidän organisaatiomme liittämiseksi heidän vastaavaan. Emme suostuneet, luojan kiitos, Jarva sanoo.
Myös Mika Kotiranta oli pitkän aikaa Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
– Mielestäni Ylöjärven Yrityspalvelu on ollut merkittävä toimija ketterän yritysmaailman ja jäykähkön kaupunki organisaation välissä sanansaattajana molempiin suuntiin. Lisäksi se on aktiivinen keskustelukumppani uusille yrityksille, jotka hakevat paikkaa, minne sijoittua ja investoida. Näissä molemmissa asioissa tulokset puhuvat puolestaan, sillä Ylöjärvi on pärjännyt hyvin kyselyissä yrittäjäystävällisenä kuntana. Samoin Ylöjärven yrityskanta on suhteessa kunnan kokoon erittäin merkittävä. Tässä Yrityspalvelun rooli on ollut näkyvä, Kotiranta pohtii.
Kotirannan mukaan jo ensimmäinen kunnanjohtaja Pauli Poussu teki aikanaan merkittävän avauksen kaavoittamalla Soppeenmäen teollisuusalueen, jossa esimerkiksi AvantTecno Oy toimii.
– Myös kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Yrityspalvelun kanssa teki merkittävää työtä esimerkiksi Elovainion alueen lunastuksella ja kehittämisellä. Muutenkin toiminta on ollut eteenpäin menevää ja kauaskantoista. Tästä on nykyisten toimijoiden ollut hyvä jatkaa. Myös poliittinen päätöksenteko eri ryhmien välillä on ollut yrittämistä tukevaa. Kaikki ryhmät ovat ymmärtäneet, miten tärkeitä yritykset ja yrittäjät ovat, Kotiranta miettii.
