Suomi-rata Oy esittelee ratalinjausvaihtoehtojaan iltapäivällä, toimitusjohtaja Timo Kohtamäki kokee nyt urheilujuhlan tunnetta

30.09.2022 06:57

Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki kuvaa vuoden työtä Helsinki-Tampere-ratalinjausvaihtoehtojen työstämisessä antoisaksi ja monipuoliseksi urakaksi. Kohtamäki korostaa, että iso työ on vasta alussa. Lapiat voidaan iskeä maahan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. (Kuva: Suomi-rata Oy)
Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki kuvaa vuoden työtä Helsinki-Tampere-ratalinjausvaihtoehtojen työstämisessä antoisaksi ja monipuoliseksi urakaksi. Kohtamäki korostaa, että iso työ on vasta alussa. Lapiat voidaan iskeä maahan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. (Kuva: Suomi-rata Oy)

Suomi-rata Oy on saanut valmiiksi tutkimuksensa kahden ratalinjavaihtoehdon vaikutuksista koskien tunnin junayhteyttä Helsingin ja Tampereen välillä. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Kohtamäki hehkuttaa vuoden urakan jälkeen, että ilmassa on vahvaa urheilujuhlan tunnetta. Työ alkoi viime vuoden lokakuun alussa, ja nyt perjantaina 30. syyskuuta on vuorossa vaikutusarvioinnin julkistaminen. Kohtamäki uskoo, että Suomiradasta syntyy vilkas keskustelu.

Timo Kohtamäki sanoo määrätietoisesti, että Helsingistä Tampereelle tunnissa -selvitystyötä tehtiin kreivin aikaan. Hänen mukaansa hanke on mitä ajankohtaisin, sillä länsinaapurimme Ruotsi ja koko Sydän-Eurooppa kehittävät parhaillaan suoranaisesti historiallisesti rataverkostojaan ja raideliikennettään.

– Kansainvälinen vertailu, se mitä muualla maailmassa tehdään, on ollut hyvin antoisaa.

Kohtamäki puhkuu intoa, sillä hän on mukana kansa- ja yhteiskunnallisesti ainutlaatuisessa hankkeessa. Hän kuvaa tehtävää ja sen tekemistä historiallisen mielenkiintoiseksi. Hän korostaa, että koko työ on kuitenkin vasta lähtökuopissa, sillä kuokka kapsahtaa maahan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Koko seuraava vuosikymmen on täyttä työtä suunnittelussa ja valmistelussa.

– Helsinki-Tampere-raideyhteyden eri linjausvaihtoehtojen tutkiminen on maamme lähihistorian suurimpia ratainfrahankkeita. Erittäin harvinaista työtä, Kohtamäki kiittelee.

– Tehtävän erikoisuutta säväyttää se, että rautatieverkosto on koko valtakuntamme selkäranka, hän lisää.

Kohtamäki arvostaa kaikkia tahoja, kuten kuntia ja maakuntien liittoja, sillä vuorovaikutus niiden kanssa on ollut erittäin aktiivista ja asiallista. Kaikki mahdolliset tahot ovat olleet äänessä, ja niitä on kuunneltu tarkalla korvalla. Keskustelu on ollut rakentavaa ja syväluotaavaa. Jalkatyötä on ollut paljon, ja se on kannattanut tehdä.

– Sanoisin, että olemme ymmärtäneet eri tahojen kanssa toisiamme hyvinkin kohtuudella. Eri organisaatioiden päättäjät ovat nostaneet keskusteluun tunnistamiaan ongelmia ja tavoitteita. Heillä on ollut myös varsin yksityiskohtaisia toiveita meidän ratkaistavaksemme, Kohtamäki luonnehtii.

– Esimerkiksi Uudenmaan liitolla, Hämeen liitolla ja Pirkanmaan liitolla on hyvin omanlaisensa lähtökohdat ja näkökulmat raideliikenteen kehittämistoimiin.

– Hämeen liitolle on ratkaisevaa, että linjaukset ovat edullisia Hämeenlinnalle.

– Pirkanmaalla tähdätään sekä nopeaan matkustusyhteyteen että nopeaan yhteyteen Helsinki-Vantaa-lentoasemalle.

Kohtamäki sanoo, että kaupungit Oulu, Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä sekä Pori ovat tuoneet vahvasti esille näkemystä, että uusi, nopea yhteys parantaisi niidenkin saavutettavuutta ja vaikuttaisi myönteisesti matkustusaikoihin. Teollisuuskeskukset vartoavat lisäksi kontti- ja rahtiliikenteen voimakasta kehittymistä.

– Vuosi sitten ajattelin aluksi, että tämä työ olisi hyvin selkeästi suunnittelupainotteista. Tehtävä on kuitenkin ollut erittäin laaja-alaista. Siinä on paneuduttu niin ratahankemaailmaan kuin ratojen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sekä erilaisiin ympäristöarviointeihin. Kokonaisuus on tyypillistä hanketehtävää merkittävästi laajempi, Kohtamäki kertoo.

MATTI PULKKINEN