Vuoden 1996 asuntomessut käynnisti Ylöjärven voimakkaan kehitysvaiheen 

Vielä 1970- ja 1980-luvuilla kunnallispolitiikan “villiksi länneksi” tituleerattu kunta löysi lopulta konsensuksen ja alkoi järjestää tontteja yrittäjille, liike-elämälle ja omakotiasujille. 
Kauppakeskus Elon saaminen pitkän uurastuksen jälkeen oli todellinen sankariteko. Hankkeessa olivat vahvasti mukana kaupunginjohtaja Pentti Sivunen (vas.) ja investori-kauppias Jaakko Pirtinaho. Kuva: Matti Pulkkinen
YLÖJÄRVEN kunta nautti 1960-1980 -luvuilla kyseenalaistakin mainetta Suomen kunnallispolitiikan “villinä läntenä”, missä päätöksenteko ja asioidenhoito olivat riitelyjen ja valitusten takia retuperällä ja kunnan hallinto sekasortoisessa tilassa. 

Kunnallispoliittista pakkaa sekoitti erityisesti Suomen kansan demokraattista liittoa, Skdl:ää edustanut kuntapäättäjä ja kansanedustaja Heimo Rekonen, jonka perustamaa Skdl-kokoomus -vetoista paikallispoliittista liikettä kutsuttiin paikkakunnalla “rekoomukseksi”. Ylöjärven riidat ylittivät tuohon aikaan myös valtakunnallisten medioiden uutiskynnykset. 

1990-luvun laman kurimuksessa Ylöjärven silloinen kunnanjohtaja Pauli Ihamäki onnistui neuvottelemaan Suomen asuntomessut -osuuskunnan kanssa vuoden 1996 asuntomessut Ylöjärven Asuntilaan. 

Vajaan 80 asunnon ja 40:n näyttelykohteen messuista tuli menestys. Asuntomessut-organisaation tilastojen mukaan Asuntilan tapahtuma oli ja on 262 000:n kävijän määrällään edelleenkin vuonna 1970 alkaneiden messutapahtumien kävijämagneetti. 

1990-LUVUN puolivälissä Ylöjärvellä tapahtui myös kunnanjohtajan vaihdos, kun Ihamäen seuraajaksi valittiin Seinäjoen kaupunkia 19 vuotta palvellut Pentti Sivunen. Uusi kunnanjohtaja hyppäsi kylmiltään täyttä vauhtia kiitävään asuntomessujunaan. 

– Asuntomessut olivat Ylöjärvelle menestys, ja niistä voi sanoa alkaneen Ylöjärvellä vuosikymmeniä jatkuneen positiivisen kierteen, muistelee Sivunen. 

Ylöjärvi veti asukkaita 1990-luvun puolivälistä 2010-luvulle tultaessa niin, että väestön määrä nousi noin 20 000:sta yli 30 000:een. Kasvu on tuon jälkeen ollut maltillisempaa, ja vuoden 2024 alkupuoliskolla väestön kirjattiin jopa vähentyneen 60 asukkaalla. 

Asuntomessujen jälkeen Ylöjärvellä oli mietinnän paikka: mitä seuraavaksi? Kunta oli kasvanut, mutta töihin hakeuduttiin pääasiassa naapurikuntiin ja ostomarkatkin valuivat muun muassa rajan taakse Tampereelle. 

– Melko pian herättiin tosiasiaan, ettei kunnalla ollut tarjolla lainkaan yritystontteja. Alkoi maapoliittinen keskustelu, ja kunnan mielenkiinto kohdistui muun muassa kuntakeskuksessa ja Elovainiolla sijaitseviin isojen maanomistajasukujen peltoalueisiin, jotka eivät olleet enää viljelyksessä, sanoo Sivunen. 

NEUVOTTELUJA maanomistajien kanssa käytiin, ja kunta oli jo välillä uskossa, että ne johtaisivat myönteiseen lopputulokseen. Näin ei käynyt, vaan maanhankinnassa jouduttiin turvautumaan pakkolunastusmenettelyyn. Soppeenmäen nykyisen kauppakeskuksen alueen kunta sai hankittua sopuisasti, kun tiepiiri myi kunnalle vanhat soramonttualueensa. 

Lunastushanke jouduttiin viemään lopulta ympäristöministeriön ratkottavaksi. Ministeriö määräsi vuonna 1999 pakkolunastettavaksi keskustasta 25 ja Elovainiosta 27 hehtaaria yksityisten maanomistajien maita, koska “kyseessä olevat alueet olivat keskeisiä kunnan kehittämisen kannalta”. 

Ylöjärvi lisäsi panoksia uusien raakamaiden ja tonttien järjestämiseen ja luopui tuohon aikaan vallalla olleesta elinkeinoasiamiehen virasta. Virkamiestyönä ei tapahtunut riittävästi. Kuntaan syntyi Ylöjärven Yrityspalvelu Oy yhtenä ensimmäisistä koko valtakunnassa. 

Seurasin itse naapurikunnan vauhdikasta menoa kuntarajan toiselta puolelta eli Aamulehden toimittajan paikalta. Mieleen jäi noilta vuosilta erityisesti yrityspalveluyhtiön toimitusjohtajana toiminut Ari Tuulentie, jonka “rakettimaisen tehokas” toiminta herätti huomiota laajalti. 

Usea tamperelainen yrittäjä oli tuohon aikaan pettynyt kotikaupunkinsa palveluihin ja siihen, etteivät he esimerkiksi tonttiasioissa olleet saaneet mieleistään kohtelua. Virta vei monen kohdalla naapurikuntaan, missä asiat järjestyivät parhaimmillaan päivissä.  

Yrittäjä-kauppias Tapio Outinen toteutti Ylöjärvelle ainutlaatuisen puutavaran tavaratalon. Se sai paikkansa Elovainiolta, ja se edistää alueen vetovoimaa. Kuva: Matti Pulkkinen
ERITYISEN hyvä kuva yrityspalveluyhtiön ja kuntapäättäjien toiminnasta jäi Vahannassa yritystoimintaa harjoittaneelle Puutoimi Tapio Outinen Oy:n perustajalle ja toimitusjohtajalle Tapio Outiselle

Outinen teki kauppaa kaukana kuntakeskuksesta pääasiassa rakennusliikkeille ja teollisuudelle, mutta ajatuksissa oli päästä lähemmäs kuluttaja-asiakkaita. 

– Esille nousi tuohon aikaan vielä melkoisen autio Elovainion alue. Yritystoimintaa varten tarvittavan tontin saaminen ei osoittautunut kovinkaan helpoksi, ja osassa naapureita nousi esiin pelkoa toiminnan mahdollisesti aiheuttamasta pölystä ja liasta, Outinen sanoo. 

Outinen oli jo suuntaamassa katsettaan muun muassa Pirkkalan suuntaan, mutta tarjolle tuli vielä yksi tontti, jonka maaperä tosin osoittautui melko pehmeäksi. 

– Yrityspalveluyhtiön ja kunnan myötävaikutuksella löytyi yhteys purku-urakointi Antero Toivoseen, joka pystyi järjestämään täytemaaksi vanhojen kiinteistöjen purkamisesta jäänyttä mursketta. Siellä lepäävät muun muassa Uuden Kivipainon rakennukset palasina nykyisen yrityksemme perustuksissa, kiittelee Outinen. 

Outisen mukaan hakeutuminen Vahannasta Elovainiolle oli yrityksen pelastus. Yhtiö työllistää tällä hetkellä 14 työntekijää. 

TAMPEREEN pormestari Kalervo Kummola (kok.) tunnustaa, että kaupunkiseudun veturin toiminnassa oli parannettavaa vuosituhannen vaihteessa. 

– Maa- ja tonttipolitiikan kankeus tunnustettiin päättäjäkunnassa yleisesti, ja tilannetta ryhdyttiin korjaamaan. Suunta kääntyi parempaan joskus 2015-2017, kun yrittäjäkuntaa pystyttiin palvelemaan aiempaa nopeammin. Lapsiperheet laskivat uusien omakotitonttien tarjonnan, sijainnin ja hinnan päälle, joten virta vei naapurikuntiin, vaikka Tampereella oli tarjottavanaan pääasiassa vuokratontteja, Kummola sanoo. 

Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö on noista päivistä tiivistynyt merkittävästi, joten kasvun ja rakentamisen painopistealueita tarkastellaan Kummolan mukaan nykyisin yhteisen pöydän ääressä niin seutuhallituksessa kuin kuntajohtajien säännöllisissä tapaamisissa. 

KIRKKAANVIHREITÄ pien- ja monitoimikuormaimia valmistava Avant Tecno Oy valtatie 3:n kupeessa Ylöjärvellä ei ole juurikaan kotikaupunkinsa apuja tarvinnut liiketoimintaansa. 

Yritys sai alkunsa maatalouskonevalmistaja Ylö-tehtaat Oy:n konkurssista vuonna 1991, jolloin uuden yrityksen perustajat ostivat konkurssipesältä Ylökatti-pienkuormainten valmistusoikeudet ja alkoivat kehittää omia laitteitaan. 

Kun Pilkington Automotive Finland Oy:n ajoneuvolasitehtaan toiminta Ylöjärvellä lopetettiin kesällä 2013, Avant hankki omistukseensa tyhjentyneet tuotantotilat ja laajeni entisestään. 

– Ylöjärvi on ollut sijainniltaan meille erittäin hyvä paikka Tampereen talousalueella. Olemme pystyneet kehittämään toimintaamme samalla alueella niin, että yhteytemme kaupunkiin on rajoittunut pääasiassa rakennuslupien hakemiseen, toteaa Avantin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Käkelä

Käkelä on tyytyväinen, että yhtiö on saanut rekrytoitua kaupunkiseudun korkeakoulusta osaavaa henkilökuntaa. Hän hehkuttaa Tampereen yliopiston ja insinöörikoulutuksen tasoa. Yli 30 vuotta toimineen Avantin tytäryhtiö Avant Power alkoi vuonna 2023 valmistaa Ylöjärvellä akkupaketteja yhtiön omiin pienkuormaimiin. 

KULJUN Kartanoa ja Nokian Löytistä aiemmin pyörittänyt Jaakko Pirtinaho ryhtyi yli 20 vuotta sitten puuhaamaan kaupan suuryksikköä Ylöjärvelle. Pirtinaho vakuuttui koko kaupungin johdon halusta edistää kasvukaupungin kaupallista vetovoimaa. Tärkeässä roolissa oli kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen, valtuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Tapani Jarva sekä hallituksen puheenjohtaja Heikki Nurmela.

Selvitysten mukaan ylöjärveläisten päivittäistavaraostoksien eurot valuivat naapurikuntiin Nokialle ja Tampereelle. Ylöjärven asukasluku kasvoi vuosittain sadoilla hengillä, joten kaupalliset palvelut haluttiin kattavasti omalle paikkakunnalle. 

– Kaupan suuryksiköistä käytiin tuohon aikaan kovaa vääntöä, ja meillekin tarjottiin aluksi paikkaa Mäkkylän alueelta, mutta se ei kiinnostanut. Kaupunki oli jo hankkinut omistukseensa maa-alueet Elovainiosta. Kaupungin johdon uutteralla avustuksella Elovainio lopulta saatiin maaliin, ja sinne valmistuikin 64:n liikepaikan Kauppakeskus Elo, sanoo Pirtinaho. 

Ylöjärven kaupunki teki vuonna 2009 valmistuneen kauppakeskuksen tarvitseman kunnallistekniikan, mutta sen rakentamista vauhditti Pirtinahojen valmius satsata vesi- ja viemäriverkoston ulottamiseen tulevalle kauppakeskuksen tontille. Kyseessä oli merkittävä toimi koko hankkeen etenemisen kannalta. Elon rakensi ja vuokralaiset hankki rakennusliike Palmberg Oy, mutta jo avajaispäivänä kiinteistö siirtyi muun muassa Palmbergilta ja Pirtinaholta kiinteistösijoitusyhtiö Spondan omistukseen.

JORMA HUOVINEN

”Muutoksen mahdollisti vahva me-henki ja halu hoitaa suhteita yrityksiin” 

MIIKA Hakalan pro gradu -työ vuodelta 2015 on koonnut yhteen Ylöjärvellä toteutetun muutoksen. 

Poliittisen tahtotilan muutos sekä vahva me-henki ja halu hoitaa suhteita yrityksiin nosti Ylöjärven pitkään jatkuneeseen menestyskauteen vuosituhannen vaihteessa. 

Tähän tulokseen on tullut Miika Hakala pro gradu -työssään vuonna 2015 Tampereen yliopiston kunta ja aluejohtamisen johtamiskorkeakoululle. Tutkimuksen otsikko on Ryysyistä rikkauksiin – Suomen vetovoimaisin “Villi länsi”

Tutkimuksessaan Hakala selvitti kuntaimagon rakentamiseen ja kuntabrändien kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti hän pohti syitä Ylöjärven kunnan positiivisen imagon taustalla. Ylöjärvi oli menestynyt pro gradu -työn valmistumisen aikoihin imagotutkimuksissa hyvin jo yli 15 vuoden ajan. 

Suurimpia tekijöitä Ylöjärven kaupungin positiiviseen kehitykseen on Hakalan mukaan ollut suuri poliittinen tahtotilan muutos, jossa eri yhteiskunnalliset toimijat päättivät yhteisvoimin kunnan johdolla korjata Ylöjärven asiat. Vielä viime vuosituhannen puolella Ylöjärvi tunnettiin lempinimellä “villi länsi”. 

Tahtotilan muutoksen seurauksena kunnassa vallitsi yhteinen halu kääntää kunnan suunta, ja kehitys kohti tämän päivän Ylöjärveä alkoi. 

– Kuntaan muodostui vahva me-henki, joka näkyy muun muassa tavassa, jolla kunta hoitaa suhteitaan yrityksiin. Yhdessä tekemisen tärkeys korostuu toiminnassa. Toisena keskeisenä tekijänä Ylöjärven menestyksen taustalla on kuuluminen Tampereen vetovoimaiseen kaupunkiseutuun, Hakala kirjoittaa tutkielmassaan. 

YLÖJÄRVEN Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki nostaa tutkielmassa esille myös yrittäjien tärkeän merkityksen osana kunnan markkinointia ja viestien viemistä eteenpäin maailmalle. 

– Kunnan kuin kunnan resurssit ovat rajalliset markkinoinnin osalta. Ylöjärvellä hyviä kokemuksia saaneet yrittäjät veivät sanaa kunnan elinkeinoelämän vahvuudesta kauas Ylöjärven rajojen ulkopuolelle. Ylöjärvellä tehtiin lyhyen aikavälin näkökulmasta rohkeita ja ikäviäkin päätöksiä pakkolunastaa maata, mutta pitkän aikavälin kehitys on osoittanut päätökset oikeiksi ja taustaksi kunnan nykyiseen tilaan, Isolähteenmäki toteaa.  Ylöjärven Yrityspalvelu Oy on 1998 perustettu yritys, jonka tehtävä on Ylöjärven elinkeinotoiminnan kehittäminen. Miika Hakalan pro graduunsa haastattelemat henkilöt toteavat yrityspalveluyhtiön toiminnan ottaneen suuren harppauksen eteenpäin, kun Ari Tuulentiestä tuli sen toimitusjohtaja. Timo Isolähteenmäen katsotaan jatkaneen menestyksekkäästi edeltäjänsä työtä. 

JORMA HUOVINEN