Arto Satonen muistuttaa, että maamme työvoiman ikärakenne muuttuu kovalla vauhdilla. Jo vuosia on ollut tilanne, että noin 10 000 – 15 000 ihmistä enemmän eläköityy kuin nuoria henkilöitä tulee työelämään.
Yhtälö merkitsee sitä, että Suomen on saatava työperäistä maahanmuuttoa. Satonen toteaa, ellemme tekisi mitään, yhteiskunnassamme olisi pian tilanne, jossa eläkeläisiä olisi enemmän kuin työllisiä. Tällainen asetelma olisi vaarallinen kansantaloudelle.
– Onneksi olemme saaneet paikattua työvoimavajetta maahanmuuttajien työpanoksilla, Satonen sanoo.
Satonen teroittaa, että innovatiiviseen Suomeen on syntynyt toimialoja, joille ei kerta kaikkiaan riitä tarpeeksi kovia ammattilaisia omasta maastamme. Esimerkiksi Pirkanmaallakin tuttu peliala tarvitsee palavasti rajojemme ulkopuolelta tulevia huippuosaajia.
Teknologia-alan ammateissa työskennellään esimerkiksi tietoliikennelaitteiden, ohjelmistojen ja tietokantapalveluiden tuottamiseen liittyvissä tehtävissä. Näiden taitajista on huutava pula.
Lisäksi yliopistojen virkoihin halutaan kansainvälisesti arvostettuja asiantuntijoita, tutkijoita sekä opettajia.
Satonen nostaa kissana pöydälle kummajaisen, jossa maassamme on ennätysmäärä hyvin koulutettuja hoiva- ja hoitoalan osaajia, mutta he eivät ole alansa tehtävissä.
– Yksi syy aikuiskoulutustuen lopettamiselle oli se, että se ei tuonut lisää työvoimaa sote-alalle, koska aikuiskoulutustuen avulla opiskeli lähes yhtä moni pois alalta kuin sinne opiskeltiin muilta aloilta. Osa sote-alalta pois opiskelleista opiskeli aloille, joiden palkkataso on sote-alaa heikompi ja työllistyminen epävarmempaa. Todellinen ongelma on siis sote-alan heikko pitovoima, Satonen avaa.
Satonen huomauttaa, että kotimaisessa maataloudessa on vallinnut jo pitkään tilanne, ettei maatiloille löydetä tarpeeksi suomalaista pätevää henkilöstöä.
– Meillä on ollut jo vuosikaudet normaalia, että maatalousammattilaiset saapuvat muualta, esimerkiksi Ukrainasta. Jotta maatilat ovat säilyttäneet toimintakykynsä, ne ovat tarvinneet työvoimansa. Vierasperäinen työvoima on ollut suorastaan elinehto, Satonen korostaa.
Satosen mielestä on päivänselvää, että esimerkiksi Kainuuseen ja vastaaviin maakuntiin on saatava työvoimaa ulkomailta.
– Pirkanmaa on vetovoinen niin asumisen, opiskelun kuin työnteon vinkkelistä, mutta Kainuu ei ole. Siellä toimiva Škoda Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen vaunutehdas tarvitsee hitsareita esimerkiksi Tampereen ratikoiden rakentamisessa, mutta yritys ei tahdo saada kotimaisia metallimiehiä. Tässä on jälleen selkeä esimerkki kohteesta, jonne tarvitsemme ulkomaalaista väkeä, Satonen listaa.
Satonen tuntee tarkasti myös Suomen matkailun kärkikohteen Lapin työvoimahaasteet. Hän arvostaa ratkaisua, jolla muun muassa S-ryhmä tuo tarvitsemaansa työvoimaa Filippiineiltä Pohjoisen kohteisiinsa.
Satonen tietää, että kohtaanto-ongelma on, ja se pysyy.
– Jos työpaikka on syrjäisellä seudulla itäisessä Suomessa ja oikeanlainen työntekijä pääkaupunkiseudulla, kohtaanto-ongelma on valmis, Satonen kuvaa.
Satonen toteaa, että maassamme on jo alueita, joiden väestörakenne on yksipuolistunut. Iäkkäitä ihmisiä on paljon ja nuoria vähän.
– Uutta on myös se, että viime tilastojen mukaan eniten avoimia työpaikkoja ja pitkäaikaistyöttömiä on Ruuhka-Suomessa, kuten pääkaupunkiseudulla. Tällainen muutos on vakava ja huolestuttava, Satonen herättelee.
Satonen painottaa, että Suomessa on löydettävä keinot estää työttömän ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen. Hän vetoaa selvityksiin, joiden mukaan jo puoli vuotta työttömänä olleella piilee iso vaara valahtaa pitkäaikaistyöttömien joukkoon.
– Tämä on paha vaaran paikka, Satonen soittaa varoituskelloa.
Satonen vetoaakin työpaikkoihin, jotta niissä suhtauduttaisiin inhimillisesti ja kannustavasti vierasperäisiin työntekijöihin. Kotiutuminen ja viihtyminen sekä kotouttaminen ovat ratkaisevia seikkoja työvoiman pysyvyyden turvaamisessa.
– Työyhteisöillä on oltava vastaanottohalua ja -kykyä. Uskon, kun firmoissa saadaan pää auki, niin niissä on aina helpompaa ja jouhevampaa palkata seuraava ulkomaalainen työntekijä, Satonen miettii.
Satonen teroittaa, että kysymyksessä on valtiotason sopimus.
– Valitut maat ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Niissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat siirtyä työn perässä uuteen asuinmaahan, Satonen perustelee.
Satonen tarkentaa, että Intiasta odotetaan nimenomaan korkeasti koulutettuja modernien alojen eksperttejä. Filippiineiltä ja Vietnamista puolestaan löytyy motivoituneita tekijöitä sote-alalle ja maatalouteen sekä kaupan piiriin.
Avainasemassa ovat kohdemaiden Suomen suurlähetystöt, joihin hallitus satsaa työvoimatuonnin onnistumiseksi.
– Kumppanimaille tehdään täysin selväksi, että Suomeen siirtyvillä ihmisillä on kohdemaassa samat työehdot ja -olot kuin kantaväestöllä, Satonen selvittää.
Satosen mukaan kumppanuusmaissa vahvistetaan Suomen maakuvaa. Hän ei usko, että surulliset marjanpoimijoiden kaltoinkohtelut heikentäisivät muuttohalukkuutta Suomeen.
– Takavuosina on tehty isoja virheitä, joita puidaan parhaillaan oikeuslaitoksissa niin meillä Suomessa kuin esimerkiksi Thaimaassa. Suomessa on jo tehty asian korjaamiseksi tärkeitä liikkeitä. Muun muassa jatkossa kausityöntekijöiksi maahamme tulevat automaattisesti voimassa olevien työehtosopimuksien mukaisiin työsuhteisiin. Esimerkiksi marjanpoimijat saavat oikeanlaisen tuntipalkan, Satonen avaa.
Kausityöviisumi helpottaa maahan tulemista. Se on myös taloudellisesti edullisempi kuin .
Satonen vakuuttaa, että tulevaisuudessa kausityöläisten oloja kontrolloidaan ja seurataan.
– Voimme tehdä vielä nykyistä enemmän. Vaikkapa työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle on mahdollistettava palaaminen työelämään, kokeilemaan, miten työt sujuisivat. Jos työssä oleminen osoittautuu mahdottomaksi, henkilö voi palata eläkkeelle, Satonen poimii esimerkin.
Satosen mukaan työkalupakkiin tulee järjestelytuki. Tämän rahan turvin osatyökykyiselle ihmiselle hankittaisiin työvälineitä, joiden avulla hän selviää työvelvoitteistaan.
Työministeri nostaa esille lukuisat yli 65-vuotiaat eläkeläiset, jotka ovat jo nyt korvaamatonta työvoimaa monissa paikoissa. Satonen sanoo, että näitä kunniakansalaisia kannustetaan ja palkitaan tupla työtulovähennyksellä.
– Sote-alan krooninen tekijäpula saa apua konkari-ikäisistä. Juuri tällä hetkellä rakennusalalla ei katseet kohdistu alan eläkeläisiin, koska työllisyystilanne on muutoinkin vaikea, Satonen vertailee.
Satonen toistaa, että työntekeminen on tehtävä kannattavaksi jokaisessa tilanteessa. Porrastus toimii porkkanana, jotta työttömänä oleva henkilö tarttuu mahdollisuuteen, kun sellainen hänen kohdalleen osuu. Työministeri pitää realistisena, että keino tepsii, ja sen turvin noin 40 000 ihmistä saadaan työn syrjään kiinni. Satonen tietää, ettei lääke pure heti tässä ja nyt, vaan oikeat tulokset ovat nähtävissä vuosista 2026 – 2027 lähtien.
Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa ovat tuoneet keskeytyksiä kansalaisten työuriin. Satonen sanoo, että jatkossa ihmiset ovat täydet työvuodet työelämässä. Viime vuosina julkisuuden valokiilaan ovat nousseet etenkin sote-alan työntekijät, jotka ovat jättäneet tehtävänsä huonojen työolosuhteiden vuoksi. Satosen mukaan nyt on korkea aika vaikuttaa aidosti työoloihin ja työnjohtamiseen, jotta työssä viihtyminen kohenee.
Maahan jo muuttaneiden ihmisten työllistymistä vauhditetaan tulevaisuudessa kotouttamiskoulutuksella. Siinä satsataan kielen opiskeluun. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta Suomeen paenneille ihmisille kielitaiton kartuttaminen on tae jäädä Suomeen ja sijoittua täällä työelämään.
Satonen kertoo, että yritysvierailuillaan hän saa paljon myönteistä palautetta uudistuksista. Niiden voimaan vannotaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat enemmistönä suomalaisessa yritysmaailmassa.
Paikallinen sopiminen ei ole Satosen mielestä mörkö eikä uhka.
– Kenttä suorastaan huutaa työllistämisen korkeita kynnyksiä matalimmiksi, Satonen teroittaa.
Tilastojen mukaan yritysten määrä on ollut laskujohteinen jo pitkän aikaa.
– Yksin yrittävien määrä kasvaa. Toivo on siinä, että näiden ihmisten kannattaa palkata ensimmäinen ja toinen vieras työntekijä, Satonen toteaa.
Satonen herättelee, että työnantajayrityksien määrän tippuminen merkitsee huonoa niin taloudelle kuin vetotuloille sekä työllisyydelle.
– Uskon, että käänne saadaan aikaiseksi uudistamalla nimenomaan työlainsäädäntöä, Satonen ehdottaa.
Satosen mukaan tekniikan esiinmarssi on vuosikymmenten saatossa todistanut, että tuotantomäärä kasvaa. Automaatio ja robotit ovat mahdollistaneet työntekijöiden sijoittamisen uudenlaisiin tehtäviin.
– Aina syntyy uutta työtä, on käsillä, millainen vallankumous tahansa, Satonen miettii.
Uudenlaisessa maailmantilanteessa puolustusteollisuus nostaa merkittävästi päätään. Arto Satonen tähdentää, että muutos konkretisoituu myös Pirkanmaalla, jossa on vahva puolustusteollisuuskeskittymä.
Satonen huomauttaa, että jo Suomen liittyminen Natoon avasi maamme puolustusteollisuudelle kasvun näkymän. Suomessa valmistettaville tuotteille on kysyntää puolustusliiton jäsenmaissa.
– Lisäksi ovat kumppanuusmaat Iso-Britannia ja USA, Satonen lisää.
Satonen jatkaa, että Suomi tunnetaan maailmalla myös korkeatasoisista jäänmurtajista, joille on kysyntää.
Työministeriys on nostanut sastamalaisen kansanedustajan aikaisempaa laajempaan tunnettuuteen koko maassa.
– Kansalaiset tulevat kaduillakin kiittämään määrätietoisesta toiminnasta. Ihmiset antavat palautetta ja kommentoivat etenkin sähköpostitse, Satonen kertoo.
– Joka kerta, kun olen esimerkiksi haastateltavana Ylen A-studiossa, kansalaisten yhteydenottojen määrä kasvaa. Sanoisin, että ministerinä saan noin kymmenen kertaa enemmän postia kuin kansanedustajana.