Sivula muistuttaa, että Veljekset Mattila on liha-alalla maankuulu aidosta savusaunastaan ja siellä palvattavista tuotteistaan. Saunapalvikinkku on ollut ylöjärveläisen lihanjalostamon tuoteperheen itseoikeutettu kunkku vuodesta 1958 lähtien.
Tehtaanmyymälässä ja lounasravintola Palwaamossa vallitsee vahva kansanomainen tunnelma. Rustiikkiset kalusteet ja ranskalaisvalmisteinen Mac Cormic -traktori johdattavat asiakkaan kolmen sukupolven takaiseen aikaan 1950-luvulle, jolloin Leo Mattila toteutti yritysunelmansa Metsäkylässä palatessaan Pohjois-Amerikan turneeltaan.
Peltisissä valaisimissa toistuu maalattuina vuosiluku 1958. Nyt Mattila Bros on 66-vuotias perheyritys, joka auraa hartiavoimin tietä ylöjärveläiselle artesaaniruoalle kotimaan markkinoille.
– Toiminnan alkumatkalla käsiteltiin kokonaisia sianruhoja; niitä palvattiin ja sitten paloiteltiin, Sivula kertoo.
– 1970-luku toi puolestaan kokonaiset siankinkut, Sivula jatkaa.
– Nyt possua, nautaa, kalkkunaa ja kanaa siivutetaan, kuutioidaan ja revitään sekä maustetaan. Suunta on tuotteen valmistaminen mahdollisimman kuluttajaystävälliseksi ja helpoksi, Sivula kuvailee.
Sivula lisää, joulupöydässä voi olla vielä kokonainen kinkku, mutta sen paino on vain murto-osa takavuosien jopa kymmenkiloisista kinkuista. Nykyään kuluttajat suosivat kilon tai puolentoista kilon kinkkua.
– Aikojen muutoksesta kertoo, että viisi vuosikymmentä sitten Veljekset Mattilasta lähetettiin 50-kiloinen possu ruokakauppaan. Nyt esimerkiksi ivalolaiseen marketiin voidaan toimittaa viisi kappaletta 200 gramman painoista valmisruokapakkausta, Sivula tarkentaa.
Sivula tietää, ettei 2020-luvun lihanjalostamo eläisi valmistamalla perusleikkeitä kuluttajien särpimiksi.
– Kuluttajat ovat hyvin hereillä, ja he haluavat ajanhengenmukaisia vaihtoehtoja. Kansalaisten ympäristötietoisuus on vahvaa.
Sivula huomauttaa, että Suomessa hujahti puolivuosisataa sianlihan valta-aseman horjuttamiseksi suosituimmuuslistan kärjessä.
– Broilerinliha on kasvattanut tasaisesti suosiotaan, ja viime vuonna se on saavuttanut possunlihan, Sivula toteaa.
Suomalainen söi vuonna 2022 keskiverrosti sianlihaa 28,8 kiloa. Possunlihan osuus oli koko lihankulutuksesta 37,2 prosenttia. Siipikarjaa popsittiin 28,3 kilon tahtiin per henkilö. Kokonaiskulutus asettui 36,6 kiloon per kansalainen. Naudanlihan menekki on selvästi pienempi kuin possun ja siipikarjan. Per suomalainen pisti poskeensa 17 kiloa nautaa. Sen osuus kaikesta syödystä lihasta oli 22 prosenttia.
Sivula näkee, että possu säilyttää keskeisen asemansa suomalaisessa ruokakulttuurissa jatkossakin. Siipikarjan ennustetaan kuitenkin jatkavan tasaista kasvuaan ja verottavan myös punaisen lihan kulutusta.
– Minulla on vielä työelämää edessäpäin viitisentoista vuotta. Sika ei tule ainakaan sinä aikana poistumaan raaka-aineiden valikoimista. Kotimaista sianlihaa on saatavilla rajallinen määrä. Mihin sen hinta asettuu, on iso kysymys. Kuluttaja päättää kipurajasta, jonka hän on valmis maksamaan suomalaisuudesta, Sivula miettii.
– Odotukset ovat kasviproteiinissa ja muissa vaihtoehtoisissa proteiinin lähteissä, mutta kukaan ei ole vielä iskenyt pöytään sitä maailmaa järisyttävää keksintöä. Haaste on merkittävän suuri, sillä raaka-aineen on valloitettava maullaan suuri yleisö puolelleen, Sivula huomauttaa.
Sivula sanoo napakasti, ettei venettä keikuteta viherpesulla. Muun muassa soija kärrätään Pohjolaan maapallon toiselta puolelta.
– Esimerkiksi kotimainen hamppu on mahtava vaihtoehto, mutta tuskin se yltää vaikkapa kauran veroiseksi kestohitiksi, Sivula aprikoi.
– Niiden menekki on pysynyt hyvällä tasolla, ja niitä on saatavilla läpi maan liki kaikissa ruokakaupoista, Sivula iloitsee.
Suomalainen menestysresepti 2023 -kilpailu vaati paljon työtä, mutta Sivulan mukaan kisa toi Mattila Brosille ainutlaatuisen julkisuuden ja näkyvyyden, jotka vahvistivat ylöjärveläisyrityksen tunnettuutta ja sen tuotteiden brändejä. Mattila-tietous pompahti kertaheitolla kattoon.
– Meille kultamitali merkitsi ohituskaistaa. Voitto avasi kanavat S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin. Nyt tuotteemme ovat molempien isojen ryhmien valikoimissa. Haasteemme on valmistaa tuotteet laadukkaasti mutta taloudellisesti kannattavasti. Raaka-aineen ja energian hinta ovat liikkuvia tekijöitä, joiden kanssa meidän on oltava tarkkoina, Sivula kertoo.
Sivula kertoo, että parhaillaan uudet tuulet puhaltavat idästä päin. Tuoteperhe laajenee nyt Korean BBQ Chicken & fried Noudles ja Korean BBQ Pork & sesame Rice -vaihtoehdoilla.
Tuotekehitys- ja laatupäällikkö tuo haastattelun aikana Sivulalle maistettavaksi jälleen yhdet uudet testiannokset possusta ja kanasta, joista odotetaan hittiruokia ruokakauppojen valmisruokien kirjoon.
Sivulan mukaan valmisruokien myynti kasvaa 20 prosentin vuosivauhtia. Suosio haastaa kovasti ylöjärveläistä lihanjalostajaa.
Mattila Bros on toimialansa pieniä toimijoita. Sivula näkee pienuuden valttina ja vahvuutena. Hänen mukaansa henkilökunta on yrityksen keuhkot.
– Olemme ketterä ja tehokas talo, Sivula kuittaa.
– Kaupat haluavat koko ajan uutta ja uutta. Odotukset ja vaatimukset haastavat meidät. Täällä on oltava herkkänä jokaiselle signaalille, josta voisi ottaa kopin. Tuotevariantteja pyöritetään helmien kalastamiseksi, Sivula kertoo.
Lihanjalostamon aikakellossa vuosi on lyhyt aika. Siihen on mahdutettava vähintään neljä jaksoa kiinnostavine uutuuksineen.
Sivula sanoo, että alalla on juostava ennätysvauhtia, jotta lunastaa paikkansa ja olemassaolonsa oikeutuksen.
– Yksi asia on fakta. Yhdenkään elintarvikealan yrityksen olemassaolo ei ole itsestään selvää, Sivula kiteyttää.
– Olen huomannut, että katseeni skannaa koko ajan hyllyjen antia ja sortimenttien runsautta. Aikamme elintarvikekaupoissa ei ole ainakaan puutetta vaihtoehdoista, Sivula hymähtää.
Sivula on valppaana myös sosiaalisessa mediassa nokkiakseen jonkinlaisia kultajyviä oman ajattelunsa polttoaineeksi.
– Syöminen ja ruoka ovat isosti esillä kaikissa kanavissa. Ruoasta keskustellaan paljon, ja ruokakokemuksia jaetaan uutterasti, Sivula päättelee.
Perinteisesti keskusliikkeillä on valovoimainen rooli. Nekin kertovat, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä olisi kulloinkin hyvä saada hyllyihin. Samoin ravintolat.
– Kuluttajillakin on oma sanansijansa, ja se on painava, Sivula arvostaa.
Sivulalla on kännykässään lista, johon hän naputtelee havaintonsa ja huomionsa, joihin hän palaa mietintämyssy päässään.
– Asioita on vaan jaksettava perata ja pyörittää, Sivula toteaa.
Eikä toimitusjohtaja ole yksin ideointitalkoissa. Hän kiittelee työntekijöitään heidän tarmostaan olla mukana uusien oljenkorsien etsinnässä.
– Sparraaminen on tosi työtä! Sivula innostuu.
Vaikka tuotekehittely onkin välillä maratonia, se on täysin välttämätöntä jumppaa.
– Tuotteiden elinkaari voi olla lyhytkin, mutta se voi tuoda siinä hetkessä tuiki tärkeää kassavirtaa, Sivula huomauttaa.
– Joku voi sanoa, että armotonta. Ruokamaailmassa vallitsevat kovat lait, Sivula kuittaa.
– Jokainen yrittäjäsukupolvi tekee oman osuutensa. Essin ja minun panos on tämännäköinen. Tulevaisuus on tehtävä, se on kulloinkin vetovastuussa olevien etuoikeus, Sivula teroittaa.
Sivula muistuttaa kannattavan toiminnan lainalaisuudesta. Hänen mukaansa jokaisessa bisneksessä on kulminaatiopiste, jota on kunnioitettava. Kyse on terveestä katteesta.
– Essi on antanut tavalla tai toisella koko elämänsä sukunsa luomalle lihanjalostamolle. Minä olen ollut mukana 17 vuotta. Emme valita, mutta olemme tehneet uhrauksia. Korostan, että yrittäminen ja uusien korttien katsominen on meidän oma valintamme, Sivula huomauttaa.
Yrittäjyys on suuri osa Essi ja Tero Sivulan kattilakunnan elämää. Sivula muotoilee, että yrittäjyyden mukanaan tuomat asiat poikkeavat aika paljon normaalista palkkatyöstä. Vastuu on ajoittain melkoisen painava.
Yrittäjät arvostavat yrittämisen vapautta. Niin tekee Sivulakin, mutta hänen mielestään sen vapauden sanoiksi pukeminen onkin sitten juttu erikseen. Halu olla ihmisten parissa, intohimo myyntityöhön ja uuden innovointi ravitsevat Sivulan vapauskäsitystä.
– Lihanjalostamon arjessa meillä on Suomessa kaksi paikkaa, josta voimme ostaa possunlihan, pääraaka-aineemme. Sitten meillä on realistisesti kaksi paikkaa, minne voimme myydä tuotteemme, Sivula lisää.
Laboratoriossa kehitettyä lihaa ei ole näköpiirissä, ja Sivula uskoo sellaisen aikanaan maksavan maltaita.
– Ihmisen on saatava proteiinitarpeensa jostakin. Moni pähkii päänsä puhki, mikä se kasviproteiinin lähde olisi. Sen olisi jo halunnut useat ratkaista ja rikastua, Sivula pohtii.
– Talouden hiljaisina ja niukkoina aikoina suuri osa kuluttajista valitsee elintarvikkeensa hintakärjellä, Tero Sivula muistuttaa.
Sivula muistuttaa, ettei kaikkien tarvitsisi kumartaa vain hintaa.
Ruokavalmistaja kunnioittaa laatua ja makua. Suu on pettämätön hyvän tunnistamisessa.
– Haaste onkin siinä, miten saamme kuluttajan tarttumaan tuotteeseemme ja valitsemaan sen ensimmäisen ja ratkaisevan kerran, Sivula pähkii.
– Tällainen reissu on ajatushautomo, Sivula tiivistää.
Sivula halaa puita ja tuntee, miten energia virtaa niistä hänen ruumiiseensa.
Vuosien työ on tuottanut tulosta. Perhe on löytänyt kesämökin Ikaalisista maaseudun rauhasta.
– Siellä niemen nokassa olemme tuulen raikastettavina.
MATTI PULKKINEN
