Ovatko aforismit elämäniloa kuihduttavaa jälkiviisautta? Se selviää perjantaina Vanhalla Räikällä

Vanhalla Räikällä vietetään perjantaina 19. huhtikuuta aforismi-iltaa. Samalla juhlistetaan Juha Drufvan aforismikokoelman julkaisua.

Juhlavia arkihavaintoja niminen tilaisuus järjestetään kello 18-21.

Tapahtumassa sukelletaan aforismien sisimpään olemukseen. Onko henkevien aforististen viisauksien esittäminen henkisen valppauden ja kritiikin harjoittelemista? Vai onko se vanhuksien pysähtynyttä, elämän iloa kuihduttavaa ja nuorisoa ohjeistavaa jälkiviisastelua?

Aforismi-illassa tamperelainen lausuntataiteilija Riku Hakala esittää useiden Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsenten sekä Suomen aforismiseura ry:n vuoden 2023 Aforismikilpailun voittaja Elias Krohnin aforismeja.

Samalla julkistetaan tamperelaisen Juha Drufvan aforismikokoelma Kaiken maailman ansiot -juhlavia arkihavaintoja, joka on kolmas osa Drufvan aforistisesta trilogiasta. Drufva on aiemmin työskennellyt Vanhan Räikän kirjailijatyöhuoneessa, Kirsi Kunnaksen kammarissa.

Aforismin illassa kuullaan myös aforistisia tervehdyksiä, pieniä musiikkiesityksiä sekä arvioita aforismin mahdollisuuksista nykyajassa.

Tilaisuuden juontaa kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, ja siellä on pientä tarjoilua.

Illan järjestävät Ylöjärven kaupungin kulttuuripalvelut, Aino Mattila-säätiö sekä Atrain & Nord-Kustannusliike.

Mikä on aforismi?

Aforismi tulee kreikan sanasta aphorismos (rajoitus, määritelmä, mietelmä).

Ensimmäiset suomenkieliset aforismit julkaisi J.H. Erkko (1849-1906) vuonna 1899 ja ensimmäisen suomenkielisen aforismikokoelman, Matkasauva, V.A. Koskenniemi (1885-1962) vuonna 1926.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan aforismi on ajatelma, mietelmä tai mietelause.

Tieteen termipankki määrittelee aforismin lyhyeksi proosamuotoiseksi ajatelmaksi tai mietelauseeksi.