Maakuntahallitus: Pirkanmaa on jäänyt selvästi jälkeen valtakunnallisissa tieinvestoinneissa ja perusväylänpidon rahoitus on riittämätön

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus antoi lausunnon Pirkanmaan ELY-keskukselle Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta tälle vuodelle. Lausunnossa todetaan, että Pirkanmaa on jäänyt selvästi jälkeen valtakunnallisissa tieinvestoinneissa eikä kasvun tarpeisiin ei ole voitu vastata.

Maakuntahallituksen mukaan nykyisen rahoituskehyksen mukainen Pirkanmaan perusväylänpidon rahoitustaso on yhä riittämätön. Se on ristiriidassa korjausvelan vähentämistä koskevan Liikenne 12:n tavoitteen kanssa.

Valtatie 3:n kehittäminen on yksi lähiajan ykköshankkeita Pirkanmaalla. (Kuva: Jani Saarenpää)

Pirkanmaalla on tarve noin 350 kilometrin vuosittaisen päällystysohjelman toteuttamiseen, jotta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä ei kasvaisi. Tieverkon kunnon heikkeneminen tuo lisäkustannuksia teiden käyttäjille ja elinkeinoelämälle, lisää päästöjä ja tuo eteen yhä kalliimpia korjauksia. Maakuntahallitus muistuttaa, että pahimmillaan liikenneturvallisuuden vuosikymmeniä jatkunut suotuisa trendi katkeaa ja kääntyy.

Väyläviraston ohjeissa sanotaan seuraavasti: kun keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 15 000 ajoneuvoa, tien poikkileikkauksen tulisi olla vähintään nelikaistainen keskikaiteellinen tie tai jopa moottoritie. Pirkanmaalta löytyy tämän ohjeen kanssa ristiriidassa olevaa liikennemäärältään vilkasta kaksikaistaista valtatietä enemmän kuin koko muusta Suomesta yhteensä.

Pirkanmaa on koko 2000-luvun ajan ollut maan suurin häviäjä väylärahoituksen kohdentumisessa. Isoista kehittämishankkeista Pirkanmaan lähiajan ykköshankkeet kohdistuvat valtateille 9, 3 ja 12. Näillä valtateillä on sekä liikenteen sujuvuuden että liikenneturvallisuuden parantamisia vaativia kohteita. Ne ovat myös Suomen huoltovarmuuden kannalta oleellisia tieyhteyksiä, samoin kuin satamayhteyden varmistava valtatie 11.