Elettiin vuotta 2013, kun ylöjärveläinen talotekniikan alalla työskennellyt Kyösti Havia ihmetteli, miksi niin monen asunnon ilmanvaihtoon liittyi paljon ongelmia.
– Ilmanvaihtoa korjattiin poistoa tehostamalla, mutta unohdettiin korvausilma, jonka hyödyntämiseen ei ollut oikein hyviä ratkaisuja.
Lopullisen sysäyksen korvausilmaratkaisun kehittämiselle antoi Havian käynti kohteessa, jossa sisäilma oli niin kosteaa, että ikkunat olivat sisältä huurussa. Pakkasilma valui suljetustakin korvausilmaventtiilistä alaspäin ja kosteus kondensoitui ikkunan pintaan.
– Mietin, miten asiat voisi tehdä toisin, ja yhtenä aamuna kello neljältä sain idean, jota rupesin kavereitteni Hannu Uusi-Illikaisen ja Sami Heikkilän kanssa kokeilemaan.
Poistoilmajärjestelmiä rakennelleen ja lämpöilmapumppuja asentaneen automaatioinsinööri Havian ratkaiseva oivallus oli, että korvausilma piti saada puhallettua huoneen yläosaan, johon lämmin ilma fysiikan lakien mukaan nousee.
– Perinteisesti ongelmaa oli lähestytty korvausilmaa kuristamalla, mutta ajatukseni lähtikin siitä, että se pitää vapauttaa ja tuoda sisään niin miellyttävästi, ettei asukkaalle tule tarvetta sulkea venttiiliä.
Havian ideassa oikein suunnattu ilma sekoittuu lämpimään ilmaan huoneen yläosassa, josta se laskeutuu tasalämpöisenä ja -laatuisena kohti oleskeluvyöhykettä. Kun venttiileitä ei suljeta, vedon tunnetta ei synny, koska ilman virtaus ei keskity yhteen venttiiliin.
”Testaamme aina ennen suunnittelua”
Kolmikolla oli käytössään liiketila Elovainiolla, ja siellä alkoi ankara korvausilmaa hyödyntävän laitteen kehittely. Takahuone oli välillä savua täynnä, ja testaaminen tuottikin pian tulosta: käsissä oli prototyyppi, jolla ongelma hävisi heti.
– Idean saamisesta kahden viikon päästä teimme patenttihakemuksen. Epäilimme, että jonkun muunkin on täytynyt keksiä näin yksinkertainen asia, mutta ei vaan ollut. Tuotanto rakennettii hyvin nopeasti.
Se oli lottovoitto Havian yritykselle Finluft Oy:lle, joka toimii edelleen samoissa tiloissa, mutta on kasvanut kovasti.
Nykyisin Finluft tekee neljää erilaista laitetta, joista neljän puhaltimen mallissakaan ei ole kuin hieman toistakymmentä komponenttia. Osat on valmistettu helposti muotoiltaviksi, joten laitteiden kokoaminen käy helposti. Materiaaleina käytetään muun muassa vaneria, muovia sekä alumiinin ja komposiitin sekoitusta.
– Kaikista valmistamistamme laitteista vain yksittäisiä on palautettu. Meillä on ollut uskomatonta tuuriakin, mutta olemme aina testanneet ennen kuin olemme suunnitelleet ja nähneet heti, miten idea toimii.
Tarina toimikoon rohkaisijana kaikille, jotka huomaavat alallaan selvän epäkohdan ja uskovat tietävänsä ratkaisun siihen. Rohkeus ja kyseenalaistaminen voi tuottaa arvaamattoman hienon tuloksen.
– Työskentelin 14–15-vuotiaana kynttilätehtaassa. Siellä oli kaveri, joka oli itse rakentanut kaikki automaatiolaitteet, ja ihailin häntä suunnattomasti. Jo lapsena purin kaikki laitteet, jotka sain käteeni ja osan sain kasaankin, Havia muistelee.
– Ei koira karvoistaan mihinkään pääse. Juuri meni yksi uusi patentti läpi, ja nyt meillä on koko uusi menetelmä patentoituna. Ymmärrys on kasvanut, mutta suoraan ikkunan yhteyteen liitettävän laitteen tekijänä meillä ei ole kilpailijoita.
Pihla Groupin kautta kansainvälistymään
Finluft on saanut tukea sekä Business Finlandilta että ELY-keskukselta. Havia ja kumppanit tekivät markkinoinnissa ensin sen virheen, että suuntasivat heti aluksi taloyhtiöihin. Pian he tajusivat, että kuluttajille suunnattu ovelta ovelle -myynti toimi paremmin alkuvaiheessa, mutta nyt on taas aika lähestyä taloyhtiöitäkin.
– Välillä on ollut taloudellisesti todella tiukkojakin hetkiä, Havia myöntää.
Neljä vuotta yhteistyökumppanina ollut ovien ja ikkunoiden valmistaja Pihla Group osti Finluftin helmikuussa. Ennen sitä Finluftilla työskenteli neljä henkilöä, mutta nyt heitä on jo yli 30.
Luku selittyy sillä, että kauppa mahdollisti valmiin ammattitaitoisen henkilöstön siirtämisen Finluftiin. Kyösti Havia jatkaa kehityspäällikkönä, ja 13 vuotta Pihlassa työskennellyt Marko Laitinen on liiketoimintayksikön toimitusjohtaja, joka tunnustautuu Havian hengenheimolaiseksi:
– Serkkuni Hannu rakensi joka talvi autotallissa Volkkarin moottorin, ja siinä ”ropasin” mukana. Edelleen tulee näprättyä tosi monenlaisia laitteita.
Finluftin viime vuoden liikevaihto oli noin 600 000 euroa, mutta Havian mukaan tälle vuodelle tavoitellaan jo viiden miljoonan euron lukemaa.
Samalla Finluft on ottanut ensiaskeleensa kansainvälistymisessä, sillä Pihla Group on osa 12 maassa toimivaa ruotsalaista Inwido-konsernia, jonka vuotuinen liikevaihto lähentelee jo miljardia euroa.
– Tie ainakin Ruotsin ja Norjan markkinoille avautunee ensi vuonna, Laitinen uskoo.
Ala elää murrosvaihetta
Pihlan juuret juontavat 1940-luvun loppupuolelle, jolloin Kannuksen ikkunatehdas perustettiin.
Juuri executive MBA -tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa suorittanut Laitinen on toiminut koko Pihlassa työskentelemänsä ajan kuluttaja-asiakkaiden kanssa.
– Suomessa on valtava määrä hataria asuntoja, joissa korvausilmaa tulee kaikkialta. Tiivistävissä remonteissa korvausilman määrä laskee, ja sisäilman laatu kärsii kovasti, Laitinen kuvailee yleistä ongelmaa.
– Olemme murrosvaiheessa. Viime vuodet olemme kärsineet energiakriisissä ja heränneet siihen, että rakennukset kuluttavat ihan valtavasti. Vihreä siirtymä on voimakkaimmillaan, ja ymmärretään, että ihmiset hengittävät jatkuvasti, joten ilman pitää olla puhdasta.
– Innovaatioita kannattaa rohkeasti tarjota yrityksille, joista löytyy synergiaetua ja apua. Monella isolla yrityksellä menee yhä kohtalaisen hyvin, ja laskusuhdanteen jälkeen halutaan olla entistä vahvempia, Laitinen rohkaisee.
Lue myös:
