Lähes puolet pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjistä sanoo, että kotitalousvähennys on tuonut lisää työtä. Vähennys on lisännyt kysyntää, työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Nyt yrittäjät toivovat, että korotuskokeilua jatkettaisiin ja se laajennettaisiin koskemaan myös korjausrakentamista.
Kun kotona tehtävä työ ostetaankin yrittäjältä, tarvitaan lisää yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita tarjoavat yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä tai keskisuuria. Kun pienen yrityksen tilauskanta kasvaa, sen pitää herkästi palkata uusia tekijöitä. Yrittäjät arvioivatkin, että kotitalousvähennys on vauhdittanut työllisyyden kasvua merkittävästi.
– Tuore Yrittäjägallup kertoo, että lähes puolet pk-yrittäjistä arvioi kotitalousvähennyksen lisänneen työllisyyttä. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli vain kolmannes yrittäjistä, veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Lisäksi vähennykseen oikeuttavien töiden kysynnän koettiin lisääntyneen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta sen vuoksi, että näistä töistä on vuodesta 2022 lähtien saanut tehdä korotetun vähennyksen. Tästä voi päätellä, että vähennyksellä ja sen euromäärällä on merkitystä.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan siivousalan työllisyys kasvoi vuonna 2022 15,9 prosenttia. Muuta kuin teollisuussiivousta tekevät yritykset työllistävät yli 31 000 ihmistä. Hoito- ja hoiva-alan yritykset, jotka eivät toimi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, työllistävät lähes 10 000 ihmistä. Työvoiman lisäys vuonna 2022 oli hiukan alle 10 prosenttia.
Etenkin korotuskokeilun aikana kotitalousvähennys on siis lihottanut kotisiivouksia tekeviä ja kotihoivaa tarjoavia yrityksiä. Näistä kotihoiva on ala, jota ennen kotitalousvähennyksen tuloa ei oikein ollut olemassakaan.
Vähennys ja sen korotus ovat hyödyttäneet erityisesti naisyrittäjiä. Yrittäjägallupin mukaan lähes joka viides naisyrittäjä kertoo kokeilun lisänneen töiden kysyntää.
Hellman kertoo, että naisten osuus yrittäjistä oli vuonna 2022 noin 35 prosenttia. Yrittäjyydessä sukupuolten väliseen tasa-arvoon on siis vielä matkaa, mutta kotitalousvähennys voi osaltaan kuroa eroa pienemmäksi.
Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä 16 prosenttia kertoi oman yrityksensä hyötyneen kotitalousvähennyksestä. Suomen Yrittäjien mukaan tämä tarkoittaa jopa noin 70 000 yritystä.
Kotitalousvähennyksestä hyötyvät usein paikalliset yritykset. Kotona tehtävää työtä kun ei ole järkevää ostaa kovin kaukana sijaitsevalta toimijalta.
Korotettua vähennystä on saanut myös öljylämmityksestä luopumiseen mutta ei muihin kodin tai vapaa-ajan asunnon perusparannus- tai korjaustyöhön. Silti rakennusalan yrityksistäkin 40 prosenttia sanoo hyötyneensä kotitalousvähennyksestä. Joka toinen rakennusalan yrittäjä arvioi, että vähennyksen korottamisesta olisi hyötyä yritykselle.
– Korotuksen laajentaminen koskemaan korjausrakentamista olisi hyvä tapa kohdistaa tukea vaikeuksissa olevalle rakennusalalle. On selkeä epäkohta, että asuntojen kunnostus- ja perusparannustyöt on jätetty korotuksen ulkopuolelle, Jukka-Pekka Hellman sanoo.
– Korotettua kotitalousvähennystä pitäisi myös saada pidempään kuin vuosilta 2022–2024. Kun tehdään kokeilu, jolla halutaan tutkia työllisyyttä lisäävää vaikutusta, kolme vuotta on kovin lyhyt aika.
Hellman huomauttaa, että valtaosa kotitalousvähennyksen kokonaismäärästä tulee kotien remonteista. Siksi korjausrakentamisen jättäminen korotuskokeilun ulkopuolelle on kokeilun potentiaalin hukkaamista. Korotuksen vaikutukset tulisivat paremmin esiin, jos isoa toimialaa ei rajattaisi pois.
Tällä hetkellä kodin tai vapaa-ajan asunnon remonttityöstä saa vähentää 40 prosenttia ja enimmäisvähennys on 2250 euroa. Korotettu vähennys, jonka voi tehdä kotiin ostetusta kotitalous- ja hoivatyöstä, on 60 prosenttia ja enintään 3500 euroa.
Työllisyyden lisääntyessä harmaan talouden osuus on pienentynyt. Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä 41 prosenttia arvioi, että kotitalousvähennys on vähentänyt pimeän työn tekemistä.
Yrittäjille kotitalousvähennys on selkeä myyntivaltti. Moni osaakin hyödyntää sitä markkinoinnissaan kertomalla, että kyseessä oleva työ kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin. Usein jo tarjouslaskelmassa kerrotaan, kuinka paljon maksetusta summasta saa aikanaan verotuksessa takaisin. Työn osuus erotellaan laskuissa yleensä pyytämättä.
– Moni yritys myös neuvoo asiakkaitaan vähennyksen hakemisessa tai ainakin ohjaa tiedon lähteille, Hellman sanoo.
Suomen Yrittäjien teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 240 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 4.–12. joulukuuta 2023.
