Talvi on ilmansaasteiden aikaa Kathmandussa – WHO:n suositus ylittyy lähes kymmenkertaisesti

Kolumnin kirjoittaja on karhelais-
lähtöinen kehitysyhteistyön
asiantuntija, joka asuu Nepalissa. (Kuva: Mimosa Hedberg)

Suomessa ollessa sähkön hinnan tarkkailu on jokapäiväistä puuhaa. Milloin kannattaa lämmittää sauna, pestä pyykkiä tai laittaa astianpesukone päälle? Palattuani Nepaliin sähkön hinnan seuraaminen on vaihtanut ilmansaastepitoisuuksien vahtimiseen. Nepalissa ilmansaasteet pahenevat aina sadekauden jälkeen ja pahin aika osuu yleensä tammi-maaliskuulle.

Ilmansaasteiden määrään Kathmandussa vaikuttavat liikenne ja roskien polttaminen. Lisäksi laakson laitamilla on tiilitehtaita, jotka ovat toiminnassa juuri sadekauden ulkopuolella. Kylmimpinä talvi-iltoina köyhimmät polttavat kaduilla puita myös pysyäkseen lämpimänä. Syksyllä taas riisipeltojen kulottaminen toi savua tuulen mukana. Joskus ilmansaasteita kulkeutuu myös Intian puolelta, etenkin jos tuulen suunta on sopiva.

Viime vuosina ilmansaasteiden vaaroista on alettu puhua Nepalissa. Vaikutukset terveyteen ja myös kuolemiin ovat nousevat otsikoihin nykyään tasaisin väliajoin. Tavallisella nepalilaisella ei silti välttämättä ole kovin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, koti on siellä missä se on ja töissäkin pitää käydä.

Kyseessä onkin globaalihaaste. Länsimainen tuotanto on siirtynyt Aasiaan ja siivonnut ongelman pois kuluttajien silmistä. Vaikka kuluttamisemme pahentaa ilmansaasteita myös Etelä-Aasiassa, on silti helppo klikkailla vielä yksi uusi tuote, kun haittavaikutukset jäävät paikallisiksi kaukana meistä.

WHO on antanut pienhiukkasista pienemmälle PM2,5:lle vuorokauden raja-arvoksi15 μg/m3. Suomessa Ilmatieteen laitos mittaa eri paikoissa ilmanlaatua ja myös siinä tapahtuvat ylitykset. Kathmandusta käsin suomalainen ilmanlaatu on unelma. Tätä kirjoittaessa Kathmandun tilanne jollain tasolla ”siedettävä”, kun PM2,5 arvo on 140. WHO:n suositus ylittyy siis lähes kymmenkertaisesti.

Nepalissa olenkin tottunut talvisin siihen, että ympäriltä kuuluu jatkuvasti yskimistä. Ihmiset köhivät, vaikka eivät ole varsinaisesti sairaana. Saasteet vain rasittavat tavallista enemmän hengityselimiä. Voi vain kuvitella, millainen vaikutus on terveyteen vuosikymmenten saatossa.

Itse olen etuoikeutettu, sillä minulla on sekä toimistolla että kotona ilmanpuhdistimia. Ne hurisevat huoneissa puhdistaen sisäilmaa. Näin ollen suurimman osan päivästä tiedän, että hengitän jokseenkin puhdasta ilmaa.

Näiden vuosien aikana olen oppinut arvostamaan suomalaista luontoa ja puhdasta ilmaa. Saman aikaisesti ajattelen, että myös suomalaisten toimilla on väliä. On tärkeää miettiä, mitkä ovat kulutuksen kokonaisvaikutukset ilmanlaatuun muissa maissa. Yhtä lailla on tärkeää, että tuemme globaalisti parempia teknologioita ja ratkaisuja, jotta Nepalin kaltaisissa maissa ihmiset eivät menetä terveyttään ilmansaasteiden takia.