Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan, että seuraavalla valtuustokaudella valtuustossa istuu 45 valtuutettua nykyisen 51 sijaan. Kaupunginhallituksen pohjaesitys oli, että valtuuston koko olisi pienennetty 51 valtuutetusta 43 valtuutettuun. Kokouksessa tehtiin kuitenkin kaksi muutosesitystä, joista toisesta tuli valtuuston päätös. Asiasta käytiin vilkas keskustelu ennen äänestyksiä.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskinen esitti, että valtuustossa istuisi jatkossa 47 valtuutettua.
– Olemme tehneet hyvin kunnianhimoisen kasvustrategian ja oletamme, että kaupunki saadaan jatkossa kasvamaan entiseen malliin. Sen vuoksi on harmillista velloa edestakaisn valtuutettujen lukumäärää. Pudotus 43 valtuutettuun on aika radikaali, kun ajattelee minkä verran nousee tarvittava äänimäärä sille, että esimeriksi Kurun tai Viljakkalan kaupunginosasta pääsee valtuutettu läpi, Koskinen perusteli.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Marika Pätäri kannatti Koskisen esitystä.
– Nykyinen valtuustopaikkojen jakamisessa käytettävä menetelmä suosii suuria puolueita ja valtuustopaikkojen jakamismenettely yhdistettynä valtuustopaikkojen pienentämiseen tulee suhteellisesti vähentämään pienempien puolueiden valtuutettujen määrää merkittävällä tavalla, ja siten vaientamaan pienempiä puolueita äänestäneiden kuntalaisten äänen hyvin vaatimattomaksi. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kokee näin voimakkaan valtuustoryhmän pienentämisen demokratiaa heikentävänä tekona, Pätäri selvitti.
43 valtuutetun valtuustoa jo kaupunginhallituksessa esittänyt SDP:n valtuutettu Jussi-Pekka Ahonen perusteli näkemystään muun muassa sillä, että kunnallishallinnon ylimmän elimen tulee toimia tehokkaasti ja ketterästi mutta myös kustannukset huomioiden.
– Valtuuston koko on lakiin tarkasti punnittu ja se on linjassa muiden kuntien kanssa, olivat ne sitten suurempia tai pienempiä. Me emme elä enää vanhaa Ylöjärven aikaa vaan nyt on hyvinvointialueet, joihin ovat siirtyneet sosiaali- ja terveyspalvelut. Se vei Ylöjärven taloudesta melkein puolet ja siellä on uusi kattava valtuusto. Tällä täytyy olla vaikutuksia myös Ylöjärven valtuuston kokoon, Ahonen sanoi.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Karita Jäppinen muistutti, että seuraavien vaalien tuloksen jokainen puolue tekee ihan itse.
– Olennainen viesti on se, että uusi valtuusto edustaa pienoiskoossa äänestäjäjoukkoa eli ylöjärveläisiä ihan samalla tavalla kuin tällä valtuustokaudella. Valtuutettuja olisi vain 15 prosenttia vähemmän. Kaupunginvaltuusto ei ole meitä puolueita varten. Me olemme täällä asukkaita varten ja valtuuston pitää olla pienin mahdollinen, Jäppinen totesi.
Suomen Katajan valtuutettu Tomi Saaristo teki keskustelun kuluessa kompromissiesityksen, jonka mukaan valtuustossa olisi 45 valtuutettua.
– Mielestäni demokratia kaventuu aina, kun päättäjäjoukkoa pienentää. Karrikoidusti voisi sanoa, että jos valitaan kolme valtuutettua ja kaksi niistä on samasta puolueesta niin sen tietää, kuka silloin päättää, Saaristo antoi esimerkin.
Suomen Katajan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mauri Heiska kannatti Saariston esitystä.
– Juuri sen vuoksi, ettei meillä demokratia lavenisi liikaa. En tykkää välillä kylillä kuulluista puheista, että jos päättäjäjoukkoa vielä pienennetään niin se yhdinporukka menee pienemmäksi. Siis se porukka, joka loppupeleissä vie asioita eteenpäin ja vaikuttaa päätöksentekoon, Heiska perusteli.
Karita Jäppinen muistutti vielä, että Ylöjärvellä on yhtä paljon valtuutettuja kuin Rovaniemellä, joka on pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. Sen pinta-ala on yli viisinkertainen Ylöjärven pinta-alaan verrattuna ja väkiluvultaan se on yli kaksinkertainen Ylöjärveen verrattuna.
– Ollaanko me todella yhtä suuria kuin vaikka Rovaniemi? Jäppinen kysyi.
Vihreiden valtuutettu Jenni Kiiskinen muistutti, etteivät valtuustopaikat ole maantieteellisesti kiintiöity vaan demokratia tapahtuu niin, että vaaleissa äänestetään ehdokkaaksi asettuneita henkilöitä.
– Pidän liioitteluna sanoa, että demokratia radikaalisti kaventuu, jos 51 valtuutetusta määrä putoaa 43:een, Kiiskinen linjasi.
Kokoomuksen valtuutettu Katja Luojus halusi myös muistuttaa, ettei valtuutetuilla ole korvamerkittyä maantieteellistä asemaa siitä, mistä he tulevat tai mihin he yrittävät vaikuttaa.
– Toivoisin, että kaupunginvaltuutettuina voisimme nostaa tarkastelunäkökulmaa siihen suuntaan, että tarkastellaan koko kaupungin etua eikä lähdetä kyläpolitikoimaan. Kuulen sitä yhä erilaisissa toimielimissä, Luojus kertoi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n valtuutettu Jaana Heikkilä kääntyi kannattamaan Tomi Saariston muutosesitystä.
– Pohjaesitys, jonka kaupunginjohtaja alunperin teki, oli hyvä. Mielestäni on tärkeää kuunnella myös pieniä ryhmiä. Kaupunginhallituksessa itsekin kannatin valtuuston pienentämistä, mutta nyt tämä kompromissiesitys olisi hyvä, Heikkilä perusteli.
Keskustan valtuutettu Teuvo Hakanen puolusti isompaa valtuustoa sillä, että myös Ylöjärven reuna-alueiden ääni tulisi kuuluviin.
– Ehdotukseni on edelleen 47 valtuutettua, jotta valtuustoon pääsisi edustajia myös Ylöjärven reuna-alueilta. Täällä salissa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä reuna-alueista yhtään mitään. Hyvä kun osaavat tulla Viljakkalaan tai Kuruun ilman Mapsia. Jengin, mikä täällä istuu, tulee olla koko kaupungin alueelta. Silloin me turvataan laaja porukka päättämään asioista, Hakanen sanoi.
Ensimmäisessä äänestyksessä Tomi Saariston esitys 45 valtuutetusta voitti Riitta Koskisen esityksen 47 valtuutetusta äänin 31–20. Toisessa äänestyksessä Saariston esitys kaatoi kaupunginhallituksen pohja-esityksen 43 valtuutetusta äänin 27–24. Seuraavalla valtuustokaudella Ylöjärven valtuustosalissa istuu siis 45 valtuutettua.
Äänestyksen jälkeen käsiteltiin vielä kaupungin muuta luottamushenkilöorganisaatiota. Valtuusto päätti, ettei kehittämistoimikuntaa aseteta 1.6.2025 alkavalle valtuustokaudelle. Tähän kohtaan lisättiin kuitenkin yksimielisesti Karita Jäppisen muutosehdotus. Ehdotuksen mukaan kaupunginvaltuusto antaa nykyiselle kehittämistoimikunnalle tehtäväksi valmistella tämän vuoden loppuun mennessä malli kehittämistoimikunnan alaisten toimien ja tehtävien hoitamiseksi seuraavalla valtuustokaudella.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös kiistellyn Nutturan tilan ranta-asemakaavan. Lisäksi valtuusto hyväksyi Ylöjärven ilmastotiekartan vuosille 2024–2030. Valtuusto päätti myös hallintosäännön päivittämisestä.
