Kunnallista demokratiaa halvennetaan Ylöjärvellä – Kuntien todelliset päättäjät mahtuvat tilataksiin

Seuraavalle valtuustokaudelle esitetty kaupunginvaltuuston jäsenmäärän vähentäminen osoittaa kaupungin päättäjien väheksyvää suhtautumista kansanvaltaiseen päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Valtuutettujen määrän vähentyessä alueelliseen ja heikompiosaiseen sosiaaliseen vähemmistöön kuuluvilla kuntalaisilla on nykyistä huonommat vaikutuskanavat. Ei tarvitse ihmetellä, miksi kuntavaalien äänestysaktiivisuus on vuosikymmenten ajan ollut jatkuvasti laskemassa.

Vaikka kunnilta soteasiat ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille, niin kunnille jäi vielä paljon tärkeitä tehtäviä. Valtaa on keskitetty pienelle joukolle luottamushenkilöitä, jotka ovat delegoineet eli luovuttaneet huomattavan osan vallastaan johtaville viranhaltijoille, joiden valta on entisestään kasvanut. Viranhaltijoiden valta kasvaa, kun kunnallishallitukseen ja lautakuntiin valitaan vain valtuutettuja, joilla usein on vain vähän harrastusta ja asiantuntemusta tai kiinnostusta, saati edes aikaa perehtyä kyseisen toimielimen asioihin.

Ennen 1990-luvulla tapahtunutta kuntalakien uudistusta lukuisten lauta- ja johtokuntien jäsenet valittiin kuntavaaliehdokkaista, puolueiden aktiiveista ja asiantuntevista kuntalaisista. Kuntien toimintojen ja palveluiden ulkoistaminen on johtanut päätöksentekoon ja toimeenpanoon vaikuttavien tietojen piilottamiseen liikesalaisuuksina kansanvaltaisen valvonnan ulkopuolelle.

Sarkastisesti sanoen kuntien todelliset päättäjät (virkajohtajat ja luottahenkilökellokkaat) mahtuvat tilataksiin, pikkukunnissa jopa mopoautoon. Onko sama tilanne Ylöjärvelläkin? Vallan keskittyminen harvemmille mahdollistaa suhmuroinnin ja valtuusto alistuu ”kumileimasimeksi”, näennäispäättäjäksi. Päätöksenteko voi tehostua mutta demokratiaa ja tasa-arvoa syrjien.

Keiden intressejä kunnallisen vallankeskitys palvelee? Intressi on kattava käsite (etu, pyyde, hyöty, tarve, tavoite, asia, harrastus, kiinnostus, mielenkiinto, kiintymys). Intressitöntä tietoa ei ole. Intressi voi myös olla tietojen saannin vaikeuttaminen. Rehti politiikka perustuu tietojen avoimmuuteen. Politiikka on vastakkaisten intressien kamppailua ja niiden sovittelua.

Samuli Parosta mukaillen: ”Demokratia on Suomessa halpaa, mutta sen halventaminen tulee kalliimaksi”. Nyt Ylöjärven kuntapäättäjät näyttävät halveksivan edustuksellista demokratiaa. Elämmekö demokratian auringonlaskun aikaa?

Tapani Könönen