Kynnys vakuutuspetoksen tekemiseen näyttää madaltuneen. Asiantuntijan mukaan ihminen valehtelee helpommin, kun hän tekee sitä lomakkeelle eikä oikealle ihmiselle.
Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista vastaava Iiris Saranpää sanoo, että Pohjolassa kotivakuutuksen piirissä korvauksia haetaan tyypillisimmin rikkoutuneista tavaroista ja kodin laitteista.
– Yleisimmin vahinkoja sattuu matkapuhelimelle tai sen varustelle. Tämän jälkeen yleisiä ovat kodinkoneille, kuten pyykinpesukoneille ja astianpesukoneille sattuneet vahingot.
Myös polkupyörävahinkoja ja -varkauksia sattuu erityisesti kesäaikaan. Näiden lisäksi kotivakuutuksesta haetaan usein korvauksia erilaisista rakennuksen laitteiden vahingoista, jotka liittyvät usein lämmitykseen, veteen tai ilmastointiin. Sarapään mukaan suomalaiskodeissa hajoaa myös kodin elektroniikkaa, muun muassa televisioita.
Mutta missä tilanteissa vakuutusyhtiö pyytää asiakkaalta lisäselvityksiä ilmoitetusta vahingosta?
Saranpää kertoo, että lisäselvityksiä pyydetään tapauskohtaisesti ja erityisesti silloin, kun vahinko on iso tai vahingon kohde arvokas.
– Lisätietoja kysytään ylipäätään silloin, kun asiakkaan selvityksessä on puutteita. Voimme pyytää asiakkaalta tarkennuksia, kuten kuitteja, valokuvia tai muita dokumentteja.
Saranpään mukaan lähtökohtana vahinkoilmoituksen tekemisessä on, että asiakas kertoo vahingosta totuudenmukaisesti. Joukkoon mahtuu kuitenkin aina myös epärehellisiä asiakkaita.
– Tyypillinen tapa yrittää nostaa vahingon korvaussummaa on liioitella vahinkoa, kertoo Saranpää.
Saranpään mukaan lisäkorvausten havittelu tyssää monesti siihen, ettei asiakkaalla ole osoittaa tarvittavia lisädokumentteja vahingosta.
– Yleensä huijausyritykset tulevat ilmi tätä kautta. Kaiken näköisiä tapauksia on tullut vastaan ja ihmiset osaavat olla hyvin luovia näiden kanssa.
Mutta mikäli asiakas onnistuu valehtelemalla kasvattamaan maksettavaa korvaussummaa tai valehtelee koko vahinkotapahtuman, on kyse vakuutuspetoksesta.
Vuonna 2022 vakuutusyhtiöiden vakuutustutkinnassa oli yhteensä 2 500 epäselviin vahinkoihin liittyvää asiakokonaisuutta, joiden rahallinen arvo oli noin 147 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala. Vuoden 2023 tilastot julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Finanssialan infra- ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm kuitenkin korostaa, että epäselvä vahinko ei tarkoita automaattisesti vakuutuspetosta, vaan epäselvää vakuutusasiaa, jonka yhtiö haluaa tutkia. Tutkintaan päätyvät yleisesti aina esimerkiksi suuret tulipalot.
– Mutta tutkintaan voi päätyä myös silloin, jos tarina vahingosta on oikein uskomaton.
Saxholm sanoo, että vakuutusyhtiöiden vedätys on kuitenkin todennäköisesti huomattavasti yleisempää, silla tilastoihin päätyvät vain selvitetyt petostapaukset tai niiden yritykset.
– Meillä Suomessa tätä ei ole tutkittu tai tilastoitu vähään aikaan, mutta yleisesti on puhuttu, että vakuutuskorvausten kokonaissummasta 5 prosenttia olisi niin sanottua turhaa korvausta. Mutta esimerkiksi hollantilainen tuore tutkimus kertoo, että jopa 15 prosenttia koko korvaussummasta olisi vakuutuspetosta eli turhia korvauksia.
Saxholmin mukaan vakuutuspetoksissa näkyvät myös tietynlaiset trendit.
– Trendinomaisuutta näkyy esimerkiksi siinä, kun iPhonesta julkaistaan uusi malli, niin vanhat tuppaavat menemään rikki.
Myös yleinen taloustilanne heijastuu ilmiöön.
– Korona-aikana vakuutusyhtiöt raportoivat tilanteita, joissa asiakas oli ottanut kalliin osamaksuauton, mutta joutunut koronan vuoksi työttömäksi eikä kyennyt enää maksamaan auton kuukausieriä. Tästä syystä hän oli polttanut autonsa. Samaan aikaan raportoitiin joistakin epäselvistä tulipaloista. Eli jos ihminen on taloudellisesti tosi ahtaalla, hän voi kokeilla huijata vakuutusyhtiötä näin.
Saxholmin mukaan vakuutusyhtiöiden huijaamisesta näyttää tulleen yleisesti hyväksytympää. Yhä useampi ihminen on siis valmis valehtelemaan vakuutusyhtiölle ja tekemään vakuutuspetoksen. Väitettä tukee Saxholmin mukaan amerikkalainen tutkimus.
Mutta miksi näin on?
– Tutkimusten mukaan ihminen valehtelee helpommin, kun hän tekee sitä lomakkeelle eikä oikealle ihmiselle. Oman arvioni mukaan vakuutusvahinkojen korvauspäätösten automatisoituminen ja internetasiointi madaltaa valehtelun kynnystä. En usko, että elävälle ihmisille valehtelu olisi niin helppoa.
Saxholmin mukaan vakuutusyhtiölle valehtelu perustuu yksinomaan siihen, että ihminen uskoo saavansa sillä helppoa rahaa ja luottaa vakuutusyhtiön olevan kyvytön selvittämään asiaa.
Tuomiot vakuutuspetoksista kuitenkin kertovat, että vilpistä voi jäädä kiinni. Saxholm ottaa esimerkiksi varastomurron, josta asiakas on tehnyt vakuutusyhtiöön korvaushakemuksen, ja liioitellut tätä ajatellen, ettei varkaita koskaan saada kiinni.
– Mutta voikin olla, että poliisi selvittää asian. Asiakas on saattanut murron yhteydessä selittää vakuutusyhtiölle ja rikosilmoitukseen, että varkaiden matkaan lähti perämoottori ja moottorisaha. Sitten poliisi kuulustelee rikollista ja kysyy, minne hän laittoi varastamansa moottorisahan, ja rikollinen tunnustaa, ettei hän mitään moottorisahaa vienyt.
Saxholm sanoo, että edellä mainittu tilanne on vakuutusyhtiön asiakkaan kannalta nolo mutta ennen kaikkea se voi johtaa vakaviin seurauksiin.
– Vakuutuspetoksesta kun jää kiinni, niin seuraamukset ovat melko isot. Ihminen voi päätyä vakuutusyhtiöiden yhteiseen väärinkäytösrekisteriin, jolloin mikään vakuutusyhtiö ei välttämättä myy enää vakuutusta.
Rikoksesta saa merkinnän myös rikosrekisteriin, mikä taas voi vaikeuttaa työnsaantia tietyllä aloilla. Saxholm korostaa, että laki ei tunne termiä lievä petos.
– On petos ja törkeä petos. Jos petät vakuutusyhtiötä tuhannen euron puhelimen kanssa, se on petos. Isot vakuutuspetokset taas voivat olla miljoonaluokkaa.
