Nuorten parissa työskentelevät näkevät aitiopaikalta, mikä nuoria milloinkin kiinnostaa. Ylöjärvellä yritetään reagoida nouseviin ilmiöihin entistä nopeammin ensi vuodesta alkaen.
Kuinka monta nuorten keskuudessa juuri nyt pinnalla olevaa asiaa osaat nimetä? Ilmiöt eri-ikäisten teinien elämässä tulevat ja menevät sellaista vauhtia, ettei edes alalle kouluttautunut ole pysyä perässä.
– Monitoimitaloa kovasti odotamme, josko nuorisotyö saisi sieltä uudet tilat, vastaava nuoriso-ohjaaja Armi Antila (oik.) sanoo. Vierellä nuoriso-ohjaaja Laura Mäkinen. Kuvat: Heidi Möttönen
Kunnan nuorisopalvelut vastaa haasteeseen ilmiöpohjaisella työtavalla, johon vapautetaan resursseja alkuvuonna. Ilmiöiden etsimiseen ja seuraamiseen irrotetaan yksi kaupungin paristakymmenestä nuoriso-ohjaajasta.
– Tarkoitus on pystyä tarttumaan nykyistä nopeammin siihen, mitä nuorten parista nousee. Nyt tahti on niin hektinen, että me kalenteriemme kanssa elävät aikuiset emme aina ehdi reagoimaan ajantasaisesti. Kun meillä on aikaa miettiä jotain ilmiötä, se on jo unohtunut ja tilalle on tullut jotain uutta, vastaava nuoriso-ohjaaja Armi Antila avaa.
– Reagointia vaativa asia voi yhtä hyvin olla niin nuorilta tuleva idea tai toive kuin huolta herättävä ilmiö, johon on tarve puuttua heti, nuoriso-ohjaaja Laura Mäkinen tarkentaa.
Iso osa nuoriso-ohjaajien työstä tapahtuu jo nyt sosiaalisessa mediassa, josta monet trendit nousevat. Somessa syntyvät tilanteet menevät kuitenkin helposti ohi silmien, ellei käänteitä seuraa joka hetki.
Antilan mukaan kyse on pitkälti nuorten ja aikuisten eriävästä aikakäsityksestä. Se näkyy myös viestittelyssä.
– Kun nuori kysyy jotain vaikka Instagramissa, viestiin pitää vastata mahdollisimman pian. Silloin, kun asia on nuorelle ajankohtainen, hän sanoo.
– Erääseen Whatsapp-ryhmään oli tullut 87 viestiä sillä välin, kun keskityin johonkin muuhun. Sitten jonkin aikaa selvittelin, mistä keskustelu on lähtenyt ja onko siellä jotain sellaista, mihin minun pitäisi vastata, Mäkinen muistelee huvittuneena.
– Joskus keskustelua voi joutua myös rajoittamaan. Kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan tietysti heti.
Aikuisia pakenevat ilmiöt eivät ole uusi asia, sillä tietty edelläkävijyys on kuulunut nuoruuteen aina. Nuoriso-ohjaajat toivovat etenkin terveydelle haitallisten trendien tulevan vanhempien tietoon. Esimerkiksi vapettaminen eli sähkötupakan käyttö on yleistynyt myös ylöjärveläisnuorilla.
– Vape on päällepäin harmittoman näköinen, lelua muistuttava laite. Sellainen kulkee hyvin taskussa mukana epäilyksiä herättämättä. On vaikea sanoa, onko se tussi vai huulirasva vai onko se vape, Antila sanoo.
Mäkinen muistuttaa, että epäselvissä tilanteissa voi kääntyä myös nuoriso-ohjaajan puoleen.
– Meillä on työmme puolesta aitiopaikka näiden ilmiöiden seuraamiseen. Meille voi aina soittaa ja kysyä, jos jokin nuoreen liittyvä mietityttää.
Sähkötupakointi on tupakointia haitallisempaa nesteiden korkeampien nikotiinipitoisuuksien vuoksi.
– Somesta pimeiltä markkinoilta hankituista nikotiinituotteista ei kukaan tiedä, mitä ne sisältävät. Nikotiinimäärät voivat olla niin suuria, että kerta-annos on lähellä aiheuttaa myrkytyksen. Näitä riskejä yritämme tuoda nuorten tietoon, Mäkinen kertoo.
Kestoilmiöistä pitää pintansa aikuisen kaipuu, joka näkyy kaikissa nuorisotyön muodoissa. Nuoriso-ohjaajat ovat haluttuja aikuisia kouluissa ja nuortenilloissa. Kun nuorella on asiaa, heillä on aikaa.
– Nuoret tarvitsevat ihmisen, joka on heitä varten ja kysyy, miten menee. Kohtaamisen merkitys on korostunut entisestään, koska se on se, mikä on hauras. Se kärsii, kun perheillä on kiireitä ja haasteita, Antila sanoo.
– Usein kuulee puhuttavan, että nuoret haluavat vain tilan, jossa viettää aikaa, mutta ei se ihan niinkään ole. Kylkiäisenä tulevilla aikuisilla on lisäarvoa, Mäkinen lisää.
Yhä useammin työntekijät menevät nuorten luo. Liikkuvaa nuorisotyötä tehdään Rundi-matkailuautolla ympäri Ylöjärveä. Sen voi myös toivoa tiettyyn paikkaan somen tai puhelimen välityksellä.
Antila ja Mäkinen kannustavat saatavilla olemiseen myös kodeissa. Heillä on viesti vanhemmille, jotka haluavat parantaa suhdettaan teini-ikäiseen nuoreensa.
– Kysykää kuulumisia, vaikka nuori olisi vetäytynyt oman huoneensa uumeniin tai pleikkarin äärelle. Juttelulle voi järjestää hetkiä arkisen tekemisen keskellä, vaikka treeneihin kuskatessa tai yhteisellä kauppareissulla.
– Tärkeintä on keskittyä nuoreen ilman puhelinta tai muita häiriötekijöitä. Nuori aistii, kun aikuinen on oikeasti läsnä. Jos se toistuu riittävän usein, syntyy kontakti ja jonain päivänä nuori alkaa spontaanisti kertoa, että tänään tapahtui tällaisia asioita.
