Ylöjärveläiset nelosluokkalaiset tanssahtelivat itsenäisyyspäivän tanssit tämän viikon perjantaina urheilutalolla järjestetyssä itsenäisyyspäivän vastaanotossa. Mukana olivat kaikki ylöjärveläiset neloset, eli noin 500 oppilasta.
Soppeenmäen yhtenäiskoulun pihaan kaartaa perjantaina tilausbussia toisen perään. Busseista purkautuu pihamaalle koululaisia, joilla on tänään parasta päällä: on paljetein koristeltua pikkutakkia, korkkareita, suoria housuja ja tyllimekkoja.
Jostakin kuuluu hyräiltynä tuttu melodia: ohitse kiitävistä Viljakkalan yhtenäiskoulun oppilaista nuori herra lauleskelee ääneen monille paritanssia kokeillelle tuttua cicapoa.
Pian tanssitaan.
Ennen varsinaisia itsenäisyyspäivän tansseja on kuitenkin vuorossa virallinen itsenäisyyspäivän vastaanotto, jossa kaikki ylöjärveläiset nelosluokkalaiset kättelevät Ylöjärven kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Henrik Pajusta ja varapuheenjohtaja Karita Jäppistä. 500 oppilaan kättely ottaa melkein tunnin. Koko juhlaa säestää MPK Hämeen soittokunta.
Henrik Pajuselle nelosten itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on hänen uransa toinen. Pajunen sanoo, että nelosten juhla on jopa yksi hänen elämänsä kohokohtia. Tunnelma juhlassa on lähes taianomainen, mikä saa aikuisen miehenkin kananlihalle.
– Viimeistään siinä kohtaa, kun Jääkärimarssi lähtee soimaan, niin meikäläisellä menee kylmät väreet. Täällä tunnelma on kerta kaikkiaan viimeisen päälle hyvä, ja lapset osaavat käyttäytyä upeasti. Kaikki katsovat silmiin kätelleessään ja toivottavat hyvää itsenäisyyspäivää. Lisäksi on hienoa, miten lapset ovat vetäneet juhlaa varten ykköset päälle, Pajunen sanoo.
Katso myös kooste viime vuoden tansseista: Nelosluokkalaiset juhlivat itsenäisyyttä Linnan juhlien tyyliin, myös opettajat innostuivat jorailemaan – Katso kuvagalleria ja video urheilutalon juhlasta
Kehruuvalssin pyörähdys on hankala
Kurua edustavat juhlassa Kurun yhtenäiskoulun neloset, joita on 19 oppilaasta paikalla 11. Oppilaiden kanssa urheilutalolle on tullut opettaja Jaana Tiura, joka pääsi myös näyttämään taitonsa tanssilattialla oppilaittensa parittoman määrän vuoksi.
Miten cicapo ja kehruuvalssi sujuivat?
– Hyvin. Mutta tila oli sen verran pieni, että tuli törmäiltyä, sanoo Lumi Schneeberg.
Oppilaiden mukaan harjoittelu tansseihin aloitettiin noin neljä viikkoa ennen juhlaa. Tansseja harjoiteltiin liikuntatunneilla. Kumpi oli vaikeampi: cicapo vai kehruuvalssi?
– Kehruuvalssi, siinä on se pyörähdys ja kaikki, oppilaat sanovat.
Opettaja Tiuran mukaan kaikki meni kuitenkin lähestulkoon nappiin.
– Kaikki muistivat askeleensa hienosti.
Katso alta kuvagalleria nelosten itsenäisyyspäivän vastaanotosta ja tansseista.
