Suomalaiset pitävät journalismia erittäin tärkeänä demokratialle – Sanomalehdillä merkittävä rooli

Valtaosa suomalaisista pitää kotimaisen vapaan journalistisen median tuottamaa luotettavaa tietoa erittäin tärkeänä demokratialle.

Asia ilmenee Uutismedian liiton tuottamasta ja Iro Researchin tekemästä mielipidetutkimuksesta. Peräti 92 prosenttia tutkimuksen vastaajista piti journalismia tärkeänä demokratialle. Erittäin tärkeäksi sen arvioi 77 prosenttia vastaajista.

Samoin 92 prosenttia kansalaisista pitää journalistista mediaa tärkeänä tiedon huoltovarmuudelle eli luotettavan tiedon saatavuudelle Suomessa. Nimenomaan sanomalehdistön eli yksityisen uutismedian arvioi demokratialle merkittäväksi 89 prosenttia vastaajista.

Suomalaiset näkevät tärkeäksi, ettei maahan pääsisi syntymään uutiserämaita eli alueita ilman ainuttakaan paikallista uutismediaa. Tätä mieltä oli 87 prosenttia vastaajista. Suomalaisten medialukutaidon vahvistamiselle näkee tarvetta 90 prosenttia vastaajista.

– Suomalaiset arvostavat vapautta, itsenäisyyttä ja turvallisuutta ja ymmärtävät journalismin tuottaman luotettavan tiedon elintärkeyden demokratialle. Viime vuosien poikkeusolot ja lähiympäristön esimerkit autoritaarisista valtioista ovat kirkastaneet vapauksien merkitystä yksilöille ja yhteiskunnalle, Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg arvioi.

Sananvapauden arvostus noussut

Tutkimuksen vastaajista kolme neljäsosaa (74 prosenttia) kertoo oman arvostuksensa sananvapautta kohtaan lisääntyneen viime vuosina. Neljä viidesosaa (81 prosenttia) katsoo, että sananvapauden tila Suomessa on hyvä.

Kysymys vapaan demokraattisen yhteiskunnan uhattuna olemisesta Suomessa jakaa mielipiteet. Vastaajista 55 prosenttia ei koe demokratiaa uhatuksi, ja 41 prosenttia näkee sen uhatuksi.

Demokratiaa uhkaavina tekijöinä mainitaan muun muassa Venäjä, sota, valeuutiset, sananvapauden kaventuminen, perussuomalaiset, ääriaatteet ja -liikkeet, nykyinen hallitus ja populismi.

Demokratian säilymistä pitää tärkeänä 97 prosenttia suomalaisista. Demokratian kerrotaan merkitsevän esimerkiksi vapautta, itsenäisyyttä, vastuuta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, mahdollisuutta vaikuttaa, kansanvaltaa, vapaita vaaleja ja sananvapautta.

Kaksi kolmasosaa suomalaista näkee etenkin sosiaalisessa mediassa kärjistyneen, vastakkainasettelua ruokkivan poliittisen keskustelun suureksi uhkaksi demokratialle. Kolmasosa ei pidä tätä suurena uhkana.

Uusi peli kirjastoihin

Tänään (15.9.) vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä demokratian päivää. Päivän tarkoitus on muistuttaa päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä.

Uutismedian liitto lanseeraa demokratian päivänä uutuuspelin, joka alleviivaa journalismin merkitystä demokratialle. Huojuva demokratia on uusi versio klassikkopelistä, jossa pyritään horjuttamaan useista pilareista koostuvaa tornia. Tornin rakennuspalikat symboloivat demokratialle elintärkeitä osasia, kuten lehdistönvapautta, äänioikeutta ja yhdenvertaisuutta.

– Hyvinvointivaltion ja demokratian nakertaminen tapahtuu huomaamattomasti siirto kerrallaan. Jos demokratia kaatuu, kukaan ei voita, Uutismedian liiton informaatiolukutaitohankkeen projektipäällikkö Susanna Ahonen kuvaa.

Pelejä lähetetään kaupunkien kirjastoihin ympäri maata kaikkien pelattavaksi.