120-vuotiasta Sauriota ja 70-vuotiasta Ylöjärvi-Seuraa juhlittiin tyylikkäästi ja raittiushengen mukaan – Katso laaja kuvagalleria juhlasta

Kulttuuritalo Sauriolla vietettiin lauantaina suurenmoista juhlaa, jonne väki asteli niin 1900-luvun alun juhlapukuja mukailevissa asuissa ja hatuissa, kansallis- ja pitäjänpuvuissa kuin tämän päivän juhla-asuissakin.
Ylöjärvi-Seuran puheenjohtaja Minna Sorsa ja Kulttuuriosuuskunta Saurion puheenjohtaja Ari Kallio toivottivat vieraat tervetulleiksi. (Kuva: Sanna Hillberg)

Juhlapäivä eteni samaan tahtiin kuin Ylöjärven Raittiustaloksi rakennetun Saurion avajaisjuhlassa 30. elokuuta 1903. Ohjelmallisen iltapäivän lopuksi tilaisuudessa jaettiin ansiomerkit seitsemälle Ylöjärvi-Seuran ansioituneelle jäsenelle.

Ylöjärvi-Seuran hallitus myönsi pronssiset ansiomerkit Kirsi Jokiselle, Pirkko Suoniemelle ja Seija Virtaselle. Suomen kotiseutuliiton myöntämän hopeisen ansiomerkin saivat Antero Mäkkylä ja Mari Riihikoski. Torbjörn Nikus ja Minna Sorsa palkittiin ansioistaan Suomen kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä.

Kirsi Jokinen (vas.), Pirkko Suoniemi, Seija Virtanen, Antero Mäkkylä, Torbjörn Nikus ja Minna Sorsa palkittiin tilaisuudessa ansiomerkein. Palkinnot luovutti Suomen kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki ja Ylöjärvi-Seuran Pentti Säynäväjärvi. (Kuva: Sanna Hillberg)

Tapahtumaa koordinoinut Ylöjärvi-Seuran puheenjohtaja Minna Sorsa kertoo, että idea juhlaan lähti kotona kahvipöydässä.

– Viime vuonna jo puhuin Arille (Kallio), että meidän pitäisi joskus pitää tällainen juhla. Mietimme, että olisiko nyt sitten se kohta, Sorsa sanoo viitaten siihen, että talon avajaisista tuli tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta.

Samalla oli hyvä hetki juhlia 70-vuotiasta Ylöjärvi-Seuraa. Juhlajärjestelyistä vastasi joukko Ylöjärvi-Seuran ja Kulttuuriosuuskunta Saurion jäseniä.

Puheet 1900-luvun alun raittiusaatteen pohjalta

120 vuotta sitten pidetyssä avajaisjuhlassa kirkkoherra Fr. E. Silvander piti rukouksen ja avauspuheen, esimies A. B. Mäkkylä kertoi talon synnystä, opettaja O. V. Snellman piti puheen, kuten myös rouva Maila Mikkola (kirjailija Maila Talvio) ja professori Joos J. Mikkola puhe kantoi nimeä Juopon lahja juomarille.

Sorsa kertoo, että suurin osa tilaisuudessa kuulluista viidestä puheesta oli kirjoitettu uudelleen, sillä alkuperäisiä puheita ei ole tallella.

– Olemme yrittäneet kuvitella Ylöjärveä ja Suomea. Mailan puheessa suomalaisuus on syntymässä ja kansallinen henki nousemassa, hän kertoo tilaisuudessa esittämästään puheesta, jonka oli koostanut kolmesta Maila Talvion puheesta vuodelta 1908.

– Ajattelimme, että haluamme arvostaa heitä. Mitä tässä puhutaan raittiudesta ja päihteistä, ajat ovat muuttuneet. Toimme tässä sen ajan käsityksiä.

Hely Mutkala (vas.) ja Anneli Järvensivu saapuivat Sauriolle Ylöjärven pitäjänpuvuissa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Sauriolla monisyinen historia

Raittiusaate oli voimissaan 1900-luvun alkupuolella. Myös Saurio sai alkunsa tämän aatteen pohjalta, kun paikalliselle raittiusseuralle haluttiin rakentaa oma kokoontumispaikka. Vuonna 1902 osakeyhtiö Saurion perustivat neiti Elise af Forselles, maanviljelijät Kaarle Mäkkylä, Kalle Mikkola, Antti Mikkola, Kustaa Teivaala ja KB Sjöstedt sekä kansakoulunopettaja Kaarlo Grönlund (Honkavaara).

Talo rakennettiin kuntalaisten yhteisvoimin ennen sisällissotaa. Raittiusseura sai komeat kokoontumistilat Soppeenmäkeen, kun arkkitehti Yrjö Sadeniuksen suunnittelema rakennus valmistui muuttovalmiiksi alkuvuonna 1904.

Saurio on nähnyt satavuotisen historiansa kuluessa paljon. Siellä on toiminut muun muassa Ylöjärven punakaartin esikunta, kiertokoulu, lastenkoti, päiväkoti ja Ylöjärven Työväenopisto.

Ylöjärven kaupunginhallitus ehti jo päättää vuonna 2012, että rakennus puretaan. Ari Kallion aloitteesta talo säilytettiin ja sitä alettiin kunnostaa. Monenkirjavien vaiheidensa päätteeksi Sauriosta on kuoriutunut kulttuuritalo, jota ylläpitää Ylöjärvi-Seuran, Rantajätkien, Ylöjärven taideyhdistyksen ja Takamaan Poplaivueen muodostama Kulttuuriosuuskunta Saurio.

Kuvagalleria Saurion 120- ja Ylöjärvi-Seuran 70-vuotisjuhlasta (Kuvat Sanna Hillberg)