Ylöjärven uimahallin pikkualtaassa käy torstaisin vipinä, kun vauvauintiryhmät kokoontuvat harjoittelemaan, miten tulla veden ystäväksi.
Ritva Vehmas nojailee torstai-iltapäivänä uimahallin uima-altaan kaiteeseen ja odottelee lapsenlapsenlapsensa, yksivuotiaan Wenlan saapumista. Edessä on odotettu yhteinen uimahetki, kuten joka torstai.
Wenla ja isomummu Vehmas ovat käyneet vauvauinnissa jo seitsemän kuukauden ajan, eli siitä asti kun Wenla oli kolmekuinen pikkuvauva.
Vehmas sanoo, että ohjattu yhdessä uiminen on hienoa hommaa, jossa pääsee seuraamaan aitiopaikalta lapsen uimataitojen kehittymistä.
– Lapset oppivat kyllä tosi äkkiä. Wenla on kova sukeltelemaan. Hän istuu itse reunalla ja hyppää veteen, jossa otan hänet vastaan, Vehmas kertoo.
Wenla ja isomummu Vehmas ovat vauvauinnissa melko poikkeuksellinen näky, sillä useimmiten vauvat käyvät uimassa yhdessä vanhempiensa kanssa.
Vauvauinteja Ylöjärvellä vetävä Anna Vääränen sanoo, että vauvauitiin saavat osallistua molemmat vanhemmat tai sitten mukaan voi tulla erilaisilla kokoonpanoilla.
– Toisilla on mukana isovanhempi tai vaikka kummitäti.
Vääränen sanookin, että vauvauinti on erinomainen tapa kehittää lapsen ja vanhemman välistä dynamiikkaa. Ritva Vehmas näkee asian samoin.
– Kyllä tämä on vaikuttanut tosi positiivisesti.
Vauvauinti tekee veden tutuksi
25 vuotta vauvauinteja ohjannut Vääränen sanoo, että vauvauinti on edelleen hyvin suosittu harrastus pikkulapsiperheissä. Hänen mukaansa uinnin perimmäinen tarkoitus on tehdä lapsesta veden ystävä, mikä mahdollistaa myöhemmän uimataidon oppisen.
– On hirmu tärkeää, että vesi tulee lapselle tutuksi. Meillä on naperoryhmissä sellaisia lapsia, jotka eivät ole käyneet vauvana uimassa ja siksi he eivät uskalla kastella päätään tai korviaan.
Vauvauinnissa sukeltaminen tulee tutuksi jo varhaisessa vaiheessa. Vääränen sanoo, että sukeltamista opetellaan kunkin vauvan ehdoilla. Harjoittelu aloitetaan kannun avulla.
– Ensin vettä voidaan kaataa vain ihan vauvan edessä ja tästä edetään siihen, että vettä kaadetaan hänen päänsä päälle. Sitten vauvalle opetetaan pieniä merkkejä, kuten vaikka laskemalla kolmeen, että hän osaa pidättää hengitystään.
Varsinainen veden pinnan alle sukeltaminen aloitetaan vasta, kun vauva on valmis. Tästä edetään myöhemmin siihen, että vauva voi sukeltaa itse esimerkiksi vanhempien kämmenten päältä.
Monenlaista hyötyä
Veden tutuksi tulemisen lisäksi vauvauinnilla on monia muitakin hyötyjä.
– Se opettaa vauvalle kehonhallintaa, eli vauva oppii hallitsemaan omaa vartaloaan. On ihan tutkimuksia, että vauvauinnissa käyvät vauvat kehittyvät motoriikaltaan nopeammin, Vääränen kertoo.
Vauvauinti kehittää myös vauvan sosiaalisia taitoja.
– Se on tärkeää, että vauvat pääsevät näkemään toisia vauvakavereita.
Vääränen näkee, että vauvauinti on tärkeä paikka myös monille vanhemmille.
– Vauvauinti on ainoita harrastuksia, joissa voi käydä yhdessä pikkuvauvojen kanssa. Uskon, että tämä on vanhemmille tärkeä tapaamispaikka, jossa näkee paljon samanikäisiä lapsia samalta seudulta.
