Millaisen jäljen kulttuurikärpänen puraisisi uuteen hallitusohjelmaan?

Kulttuuri ja taide puhuttavat nyt myös pirkanmaalaisia. Tämän paljonsanovan lyijykynäteoksen äärellä pirkanmaalainen Serlachius-museo Gösta herättelee debattia. – Keskustelua on viime vuosikymmeninä käyty myös itse keskustelemisesta – siitä, mistä kuplasta käsin kukin maailmaa katselee. Auttaako taide meitä ymmärtämään paremmin vieraita näkökulmia vai ottaako nykytaidekin kantaa vain omasta kuplastaan käsin?, museon esite toteaa aikaamme osuvasti. (Kuva: Matti Pulkkinen) 
Kulttuuri ja taide puhuttavat nyt myös pirkanmaalaisia. Tämän paljonsanovan lyijykynäteoksen äärellä pirkanmaalainen Serlachius-museo Gösta herättelee debattia. – Keskustelua on viime vuosikymmeninä käyty myös itse keskustelemisesta – siitä, mistä kuplasta käsin kukin maailmaa katselee. Auttaako taide meitä ymmärtämään paremmin vieraita näkökulmia vai ottaako nykytaidekin kantaa vain omasta kuplastaan käsin?, museon esite toteaa aikaamme osuvasti. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kulttuuri on ollut viime päivien ajan kuuma puheenaihe myös pirkanmaalaisessa julkisessa keskustelussa. Aiheesta taitetaan voimakkaasti peistä myös eduskuntavaalikentillä.

– Kulttuuri on yhteiskunnan tai ihmisryhmän henkisten, aineellisten, älyllisten ja emotionaalisten ominaisuuksien koostumus, ja se sisältää taiteiden ja kirjallisuuden lisäksi elintavat, yhteiselämän, arvojärjestelmät, traditiot ja uskomukset, Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestö, määrittelee.

Pirkanmaan rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen sanoo napakasti, että panostus tutkimukseen ja kulttuuriin luo hyvinvointia ja osaamista.

– Tulevassa hallitusohjelmassa on kiinnitettävä huomiota paitsi tutkimukseen myös kulttuuriin ja taiteeseen. Erityisesti painottaisin lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimisedellytysten vahvistamista.

– Tutkimuksen tärkeys ymmärretään, mutta ymmärrämmekö taiteen merkityksen? Taide rikastuttaa elämää, mutta sillä on myös luovuutta, oppimista ja ymmärrystä edistävä funktionsa taiteen hyvinvointivaikutuksista puhumattakaan.

Minkkinen-Poikolainen satsaisi hallitusohjelmassa nuorten taidekasvatukseen ja lukemisen edistämiseen.

– Vahvistaisin taideaineiden opetusta kouluissa ja taideharrastusta koulujen vapaaehtoisissa kerhoissa.

Minkkinen-Poikolainen lisäisi hallitusohjelmaan myös Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman.

– Taidetestaajissa jokainen 8-luokkalainen, koko ikäluokka kaikkialla Suomessa, saa kokea ja arvioida taide-esityksen. Kaikilla nuorilla asuinpaikasta riippumatta on oltava oikeus taidekokemuksiin.

Rahoituskatve uhkakuvana

Pirkanmaan rahastossa pitkän uran tehnyt Silja Minkkinen-Poikolainen on nähnyt, että kulttuuri jää liian helposti rahoituskatveeseen.

– Joko sen merkitystä ei täysin ymmärretä tai painotetaan muita kohteita.

– Näemme jo nyt lukuharrastuksen vähenemisen seurauksia nuorten heikkenevänä lukutaitona ja visuaalisen ongelmanratkaisukyvyn puutteena. Oppimisedellytykset vähenevät, ja se vaikuttaa paitsi oppimistuloksiin myös nuoren itsetuntoon.

– Vahingollinen vaikuttaminen luku- ja kuvaviestintätaidottomiin nuoriin ja aikuisiin lisääntyy.

Minkkinen-Poikolainen korostaa, että nuorten taitoja ja hyvinvointia voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin keinoin.

– Kulttuuri tarvitsee vahvoja alan osaajia ja puolestapuhujia hallitukseen ja eduskuntaan, ja Suomi tarvitsee vahvaa talouskasvua kulttuurimme ja kulttuurirahoituksen turvaksi.

”Kulttuuri osaksi terveydenhuoltoa”

Suomen Kesäteatteri Oy:n teatterinjohtaja Heikki Paavilainen toivoisi, että kulttuuri kirjattaisiin hallitusohjelmassa osaksi terveydenhuoltoa.

– Koska sitähän se on. Kulttuuri on niin laaja käsite ja sisältää erittäin paljon. Se on osa jokaisen ihmisen elämää, tahtoi tai ei. Se on osa tätä yhteiskuntaa.

Paavilaisen mukaan kulttuurin myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistattomat.

– Lisäksi kulttuuri on valtava työllistäjä ja sisällön tuottaja kaikille tässä yhteiskunnassa eläjille.

Paavilainen arvioi, että kulttuurielämä jaksaa kohtuullisesti tällä hetkellä.

– Mutta uhkakuvat luovat erittäin mustia pilviä tulevaisuuteen.

Paavilainen muistuttaa, että kulttuurin vapaa kenttä on tällä hetkellä ahdingossa, ja se kaipaa tulevaisuuteen muutoksia.

– Suurin uhka on, että tulevat päättäjät eivät ymmärrä kulttuurin merkitystä meidän kaikkien elämään. Kuinka paljon vaikuttaa koko yhteiskuntaan se, että pienennettäisiin kulttuurin määrärahoja? Jokainen kulttuuriin sijoitettu euro palaa takaisin yhteiskunnan käyttöön moninkertaistettuna.

”Jokaisella on oikeus kulttuuriin”

Ylöjärven kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Vallin pitää tärkeänä, että päättäjät laajasti ymmärtävät kulttuurin arvon.

– Se tarkoittaa myös sitä, että kulttuurin riittävä rahoitus turvataan.

Vallinin mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus kulttuuriin.

– Sen on oltava saavutettavaa ihmisen asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Kunnat ovat nyt sote-uudistuksen jälkeisessä uudessa tilanteessa, joten kunnissa asemoidaan jäljelle jääneitä tehtäviä uuteen uskoon.

– Kuntalaiset ovat olleet ja ovat edelleen kulttuurin keskiössä, joten kulttuuripalveluiden työkenttä pysyy samana. Uskon, että kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvointiin keskustellaan tulevaisuudessa enemmän, ja tämä vahvistaa kulttuurin merkitystä kuntien tehtäväkentässä. Toivon, että kulttuuri kohtaa kuntalaisen yhä enemmän asukkaan arjessa.

– Meillä Ylöjärvellä on laaja ja monipuolinen tapahtumatuotanto, jota toteutamme yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisötaiteilijan vakinainen toimi on harvinaista koko Suomessa, ja olemme vahvasti ymmärtäneet kulttuurin merkityksen kuntalaisten hyvinvointiin.

”Merkitys on ymmärrettävä”

Jo 52 vuotta toimineen Kuhmalahden Taidepappilan hiljan valittu toiminnanjohtaja, taiteilija Aaron Helo uskoo, että maamme uusi hallitus ymmärtää taiteen merkityksen yhteiskunnalle ja ihmisyydelle.

– Mutta toivon, ettei hallitus leikkaisi kulttuurista vain miellyttääkseen niitä, jotka eivät kulttuurin merkitystä ymmärrä.

Helon mielestä kulttuurin ja taiteen asema näyttää tällä hetkellä paremmalta kuin kaksi vuotta sitten.

– Kuten historiasta tiedetään, kun on epävarmuutta ilmassa ja huoli turvallisuudesta, niin kulttuurin elintärkeys toisinaan unohdetaan, vaikkei pitäisi. Ihmiset tarvitsevat piristystä ja unohdusta, viihdykettä ja kadotetun löytymisen iloa.

Helosta olisi hienoa saada myös nuoremmat sukupolvet innostumaan entistä enemmän kulttuurista ja olemaan mukana esimerkiksi Taidepappilan tulevaisuudessa.

– Tämä paikka on tärkeä osa Kangasalan ja koko Pirkanmaan kulttuurihistoriaa. Taidepappila, alansa ensimmäisiä, on tarjonnut jo 52 vuotta aktiivista toimintaa.

– Toivomme, että yleisö ymmärtäisi, kuinka tärkeää on pitää yhdessä huolta kotiseudun kulttuuriperinnöstä. Innostusta on paljon ilmassa, ja odotamme tulevasta kesästä lähivuosien kävijäennätystä.

– Viime vuonna saimme kiitettävän määrän uusia kävijöitä ja uusia osaavia aktiivijäseniä tukijoukkoihimme. Paikan perustajan Teemu Luodon kädenjälki näkyy kaikkialla Taidepappilan lämminhenkisessä kulttuurimiljöössä, ja se on tuonut paikalle yleisöä sukupolvesta toiseen. Tästä on hyvä jatkaa.

Kuvataide on Helolle itselleen läheisin taiteenmuoto.

– Arvostan suuresti jokaista taiteenalaa ja -tekijää. Taidepappilalla on vapaus olla persoonallinen, ja se voi valita taidetta esille ilman painetta olla samanlainen kuin muut, laatuvaatimuksista tietenkään tinkimättä. Maaseudun kulttuurikohteissa on mukana Suomen luonto ja rento ilmapiiri.

”Kulttuuri ei ole luksusta”

Pälkäneläinen dramaturgi Seija Holma huomauttaa, että tärkeintä on ymmärtää, että tasavaltamme synty perustui suomalaiselle kulttuurille, sen päälle, siihen nojaten.

– Ja toimia sitten tämän ymmärryksen pohjalta. Hallitusohjelma antaa raamit kulttuuripolitiikalle. Ajattelun pitää olla pitkälle katsovaa ja ennakoivaa, jotta myös kunnissa kyetään ennakoimaan. Yli kaksi vuotta kerrallaan pitäisi vähintään tietää, mitä on tulossa.

Holma muistuttaa, että valtion 1,2 miljardin tuki kulttuurille tuotti vuonna 2020 peräti 13 miljardin tuloksen, koronasta huolimatta.

– Taide ei ole luksusta. Meillä ei voi olla varaa hylätä sitä.

Holma vertailee, että kulttuurin merkitykset henkiselle hyvinvoinnille ovat syvimmiltään nyt samat kuin 1950-luvulla.

– Nyt vaan tavattoman paljon laajemmalla kirjolla. Aikakautemme kuluttaa kulttuuria enemmän kuin milloinkaan ennen maailmanhistoriassa on ollut mahdollista. Tarvitsemme suvaitsevaisuutta tässäkin – mitä et tunne, sitä älä tuomitse.

Holma kertoo tositarinan tai kelvon legendan. Sen mukaan Winston Churchillille ehdotettiin taiteen ja kulttuurin rahoituksen leikkaamista toisen maailmansodan sodankäynnin kustannusten kattamiseksi. Hänen kerrotaan tokaisseen: ”Minkä puolesta me sitten taistelemme, ellemme brittiläisen kulttuurin?”

– Samaa taistelua käydään nyt Ukrainassa. Itsenäinen, vapaa valtio määrittää henkiset rajansa kulttuurin kautta. Luksusta?

”Budjettia on nostettava”

Tampere-talo Oy:n toimitusjohtaja Paulina Ahokas linjaa, että valtion taide- ja kulttuuribudjetti on nostettava prosenttiin valtion talousarvion menoista.

– Tähän on laajasti kaikkien puolueiden tuki, ja se on kulttuuriministeriön tavoite ja koko kulttuuri- ja taidealan toimijoiden tavoite.

Ahokas vetoaa Taloustutkimuksen selvitykseen, jonka mukaan valtion 1,2 miljardin euron tuki tuottaa 13 miljardin euron tuotoksen.

– Tämä on puhdas investointi, eikä mikään apupaketti.

Ahokas sanoo, että Suomi elää viennistä.

– Suomi investoi kulttuuri- ja taidesektorin alkutuotteeseen eli koulutukseen kaikilla asteilla kouluista taideoppilaitoksiin ja korkeakouluopetukseen eniten Euroopassa. Meillä on siis todellinen mahdollisuus hyötyä siitä myös vientituotteena. Olemassa olevat minimaalisen pienet investoinnit kulttuurivientiin ovat osittaneet tuloksellisuutensa. Nyt on todella aika investoida kulttuurivientiin.

– Jos taide tai kulttuuri onnistuu saamaan muuta rahoitusta kuin valtion tai kunnan julkista rahoitusta, esimerkiksi kattamaan kuluja muusta liiketoiminnasta, siitä ei pitäisi rankaista, vaan siihen pitäisi kannustaa erilaisilla kannustumilla tai ylipäätään mahdollistamalla se.

Ahokas toteaa, ettei kukaan hänen tuntemistaan perussuomalaisista kansanedustajista ole puheenjohtaja Riikka Purran kanssa samaa mieltä kulttuurista.

– He ovat erittäin tietoisia siitä, että kulttuuri ja taide ovat paras ja tehokkain väline kasvattaa hyvinvointia, oppimiskykyä, ihmisten välistä yhteyttä sekä osallisuuden tunnetta. Siihen perustuu Suomen tunnettuus maailmalla, meidän identiteettimme ja sitä kautta myös puolustustahtomme.

– Sanokaa minulle toimiala, joka edistää yhtä tehokkaasti kuin kulttuuri Suomen talouden, työllisyyden, hyvinvoinnin, osaamisen, osallisuuden, kestävän kehityksen tai kansainvälisen tunnettuuden edistymistä, niin siirryn välittömästi työskentelemään sillä alalla.

– Uskon, että luksuslausunto oli erittäin harkittu heitto populistilta, jolla on kyllä kyky saada huomiota sekä pöhinää aikaan. En aidosti usko, että vallan kahvassa oleva tekisi niin tyhmiä päätöksiä, että lähtisi leikkaamaan kulttuurilta tai taiteelta. Kuten Robin Williams sanoo elokuvassa Kuolleiden runoilijoiden seura: Liiketoiminta, juridiikka, lääketiede, tekniikka, nämä kaikki ovat jaloja pyrkimyksiä ja välttämättömiä elämän ylläpitämiseksi. Mutta runous, estetiikka, romanssi, rakkaus, näiden takia pysymme hengissä.”

MATTI PULKKINEN