Hylätyissä taloissa on omanlaistaan rappioromanttista estetiikkaa. Juuri tilojen rappeutuminen herättää kysymyksiä eletystä elämästä ja siitä mitä on tapahtunut, kun jonkun entinen unelmakoti on luonnon valtaama ja graffittien tahrima. Tätä nykyä autioiden paikkojen kuvaaminen ja kiertely on syystäkin suosittu harrastus, joka tunnetaan nimellä suomeksi nimellä urbaani löytöretkeily.
Juha Ruotsalaisen näyttely Hylätyt talot, autiot pihat koostuu hänen ottamistaan valokuvista Espanjassa vuonna 2019. Taiteilija on tehnyt Espanjaan kaksi kuvausmatkaa, joiden aikana hän on keskittynyt kuvaamaan autiotaloja ja omien sanojensa mukaan ”hajotettuja paikkoja, rikkinäistä lasia, graffitteja, roskaisia uima-altaita, tyhjiä tölkkejä, ruiskuja ja ihmisulostetta kauniissa espanjalaisessa vuoristomaisemassa.” Kuvausmatkat on tehty eri puolille Espanjaa.
Näyttely on varsin koruton kokonaisuus – vain muutama taulukankaalle painettu valokuva taitetun vihkosen lisäksi. Toki tilakaan ei ole suuri, mutta näyttely jää silti yleisön näkökulmasta liiankin yksipuoliseksi.
Ruotsalaisen kuvissa on parhaimmillaan ironian ja kontrastien tajua. Esimerkiksi taiteilijan itse taittama vihko näyttää ulkoasultaan erehdyttävästi matkailumainokselta aina kannessa olevaa vuoristomaisemaa ja upeaa palatsia myöten – paitsi että tarkemmin katsottuna palatsin seinä on töhritty graffiteilla.
Valokuvat on periaatteessa myös visuaalisesti taiten rakennettuja. Kontrasti saastaisuuden ja kauneuden välillä olisi kuitenkin voinut toteuttaa jyrkemminkin – tällaisenaan yllättävän monista kuvista huokuu hämmentävä kliinisyys siihen nähden, että taiteilija omassa lausunnossaan väittää nähneensä muun muassa ihmisen ulostetta ja ruiskuja. Mitään tällaista ei kuvissa näy.
Periaatteessa projekti on kiinnostava ja kunnianhimoinen. Sen toteutus ei kuitenkaan ole erityisen mieleen jäävä kenellekään, joka on ikinä seurannut Instagramissa mitään hashtagilla #urbanexplorer eikä onnistu tuomaan aiheeseen mitään uutta näkökulmaa.
Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi