Kehitysyhteistyötä suurennuslasin alla – Tämä on valtava loikka maalle, joka on ollut vähiten kehittyneiden maiden listalla yli 50 vuotta

Kolumnin kirjoittaja on karhelaislähtöinen kehitysyhteistyön asiantuntija, joka asuu Nepalissa. (Kuva: Mimosa Hedberg)

”Nepalin valtio haluaa arvioida 2021 päättyneen työmme viiden vuoden ajalta”, totesi työkaverini muutama viikko sitten. Yleensä näitä evaluointeja voi vähän ennakoida, mutta tämä tuli yllätyksenä, sillä yleensä nämä järjestetään melko pian työn päätyttyä.

Kehitysyhteistyössä on säännöllisesti ulkopuolisten tekemiä arviointeja niin talouteen kuin työn toteutukseen liittyen. Näitä tehdään rahoittajalle, mutta Nepalissa myös valtio haluaa valvoa ja tarkastaa työn laatua. Olenkin joskus vitsaillut, että ainoa asia, mitä kukaan ei ole vielä huomannut alkaa mittaamaan on meidän työntekijöiden unien sisältö.

Järjestöillä ja rahoittajilla on verkkosivuillaan myös niin sanottu korruptionappi, jota painamalla kuka vaan voi ilmoittaa mahdollisista väärinkäytösepäilyistä. Nämä epäilyt tutkitaan aina tarkasti. Julkisen rahan käyttöä on mielestäni syytäkin valvoa huolellisesti. Samanaikaisesti mietin, että mitä tarkoittaisi Suomessa paikallis- tai valtakunnan politiikassa, jos käytössä olisi korruptionappi.

Suurennuslasin alla oleminen on toisinaan raskasta, mutta vuosien kokemuksella tiedän näiden arviointien olevan äärettömän tärkeitä. Ne osoittavat puolueettoman ulkopuolisen silmin työn menevän oikeaan suuntaan, antavat lisätietoa työn tuloksista ja myös parannusehdotuksia. Arviointiraportit näyttävät selvästi, että esimerkiksi Nepalissa kehitystä tapahtuu niin yhteisöissä kuin koko maan tasolla. Hyvä esimerkki tästä on, että Nepal pyrkii keskituloiseksi maaksi lähivuosina. Tämä on valtava loikka maalle, joka on ollut vähiten kehittyneiden maiden listalla yli 50 vuotta.
Haasteita Nepalilla on silti vielä ratkaistavana. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit uhkaavat paitsi maataloutta ja ruokaturvaa, niin vaikuttavat myös elinolosuhteisiin. Lisäksi Nepalin bruttokansantuotteesta tulee edelleen vajaa neljännes siirtotyöläisten rahalähetyksistä, mikä tekee valtion taloudesta haavoittuvan.

Suomessa voidaan kuitenkin jo nyt iloita, että pitkäkestoisella kehitysyhteistyöllä on ollut merkitystä. Suomi on vuosikymmenten aikana tukenut esimerkiksi Nepalin metsähuoltoa, vesihuoltoa ja opetusalaa. Kansalaisjärjestöt ovat taas täydentäneet näitä ja monia muita teemoja ja saaneet hienoja tuloksia, joissa monien ihmisten elämä on parantunut ja he ovat saaneet toivon tulevaisuuteen.

Entä miten kävi Nepalin viranomaisten tekemässä arvioinnissa? Työkaverini kertoi rohkaisevia uutisia matkalta, jossa oli ollut yhdessä arviointitiimin kanssa. Yhteisöt ovat paikallisviranomaisten tuella jatkaneet työtä esimerkiksi koulutuksen, terveyden ja vesihuollon saralla. Mukana on aktiivisesti niin naisia kuin vammaisia henkilöitä. Pitkäkestoinen työ on siis tuottanut tuloksia ja sillä on ollut merkitystä näiden yhteisöjen elämään.