Vihreä siirtymä on noussut globaalisti yhdeksi suurimmista muutostekijöistä nyt ja seuraavien vuosikymmenten aikana (esimerkiksi HS 17.2.2023).
Vihreän kasvun hyödyntäminen on mahdollisuus, jota Suomella ei ole varaa hukata. Suomen bruttokansantuotteen kasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut muita Pohjoismaita jäljessä ja budjettivaje on kasvanut. Olisiko suunta mahdollista muuttaa ympäristöteknologiaan panostamalla? Suomi voisi olla edelläkävijä. Luonnonvarojen ja osaamisen puolesta tämä on täysin mahdollista.
Toimiessamme veturina saavutamme omat tavoitteemme, osallistumme ilmastokriisin ratkaisemiseen ja tuotamme hyvinvointia ihmisille ja ympäristölle. Tässä tarvitaan innovatiivista teknologiapolitiikkaa, joka vahvistaa ja tuo esille osaamistamme ja vahvuuksiamme.
Meillä ympäristökeskustelua käydään paljon luontokadosta ja metsäkysymyksistä. Olisi hyvä, että teknologiaratkaisut olisivat keskustelussa nykyistä enemmän esillä. Clean tech -sektorin kehittäminen ja mahdollisuudet mm. fossiilisista energialähteistä luopumisessa on tuotava myös poliittisesti voimalla esiin niin rahoituksessa, teollisessa aluekehittämisessä (maakuntaliitot) kuin teollisten kasvukeskusten yrityksiä ja julkista sektoria yhteen punovissa kehityshankkeissa. Meillä mikään puolue ei ole vielä riittävän vahvasti profiloitunut tässä.
Suomalainen koulutusjärjestelmä ja tutkimusosaaminen ovat maailman kärkitasoa. Panostuksia tutkimukseen, innovaatioiden rahoittamiseen ja osaamisen tulee kasvattaa. Hiilineutraalisuustavoitteet ovat Suomessa maailman kunnianhimoisimmat. Yrityksillä on vahva tahtotila saavuttaa tavoitteet sekä luoda maailmanluokan tuotteita ja palveluja vientimarkkinoille. Vireää start-up-kulttuuria hyödyntämällä ympäristöteknologiset innovaatiot ovat saatettavissa lentoon. Työvoiman osaaminen ja digitaidot ovat hyvää tasoa, mutta parantamisen varaa on. Onnellinen Suomi houkuttelee osaajia myös ulkomailta, jos osaamme markkinoida potentiaaliamme.
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jotta yritysten kasvupotentiaali on nouseva. Lainsäädäntöä tulee tarkastella kriittisesti ja purkaa tarvittaessa pullonkaulaksi muodostunutta sääntelyä, jotta investointien luvitukset ja maahantuloprosessit eivät kestä kohtuuttomia aikoja. Byrokratiaa tulee keventää. Teknologiapolitiikkamme vaikuttaa laajapohjaiseen ympäristöteknologisen ymmärryksen laajentamiseen päätöksen teon perusteena. Yhtä aikaa tulee huolehtia julkisen sektorin digitalisaation koordinoidusta edistämistä. Tarvitaan yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välille.
Ympäristöteknologisilla innovaatioilla lisäämme sähköverkkokapasiteettia ja pääsemme lähemmäs omavaraisuutta energiatuotannossa. Huoltovarmuuteen ympäristöteknologialla on myös annettavaa.
Ympäristöteknologiaan perustuvassa viennissä on valtava kasvupotentiaali. Suomi voisi tuottaa vientiin mm. vihreää terästä, synteettisiä polttoaineita, vihreitä ammoniakkipohjaisia lannoitteita ja elintarvikeproteiineja. Suomella on potentiaalia ja osaamista toimia älykkäiden teknologiaratkaisujen tarjoajana korkeapäästöisiin teollisiin prosesseihin, mm. sähköistyksessä, elinkaaripalveluissa ja energiajärjestelmän optimoinnissa. Vientipotentiaali voisi olla jopa yli 50 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. (Raportti: Finland’s Moonshots for Green Growth, BCG, 14.2.2023)
Voimme tehdä ympäristöteknologiasta vientivaltin, jota voimme viedä maailmalle. Suomen on oltava vihreä siirtymässä aktiivinen toimija. Tarvitaan aktiivista ympäristöteknologiapolitiikkaa, päätöksiä ja niitä tarvitaan nyt.
Katri Virkkunen
Kansanedustajaehdokas (kok.), Pirkkala
