Tampereen kaupunkiseutu on kehittynyt viime vuosina nopeassa tahdissa. Pirkanmaan vetovoimaan ja tavoitettavuuteen panostamalla kehitys ei ole hiipumassa tulevaisuudessa. Tampere ja naapurikunnat ovat olleet vuodesta toiseen Suomen houkuttelevimpien kuntien ja kaupunkien kärkisijoilla. Uusien yritysten ja asukkaiden lisäksi Tampereen seutu vetää puoleensa myös matkailijoita aiempaa enemmän. Seudun positiivinen kehitys on turvattava myös jatkossa ja siihen yksi ratkaisu on Suomirata. Tampereen ja Helsingin välille kaavaillun Suomiradan eli suurnopeusradan arvioidaan lisäävän Tampereen seudun houkuttelevuutta ja kilpailukykyä monella tapaa.
Suomiradan rakentaminen tehostaa sekä henkilöliikennettä että yrityksiä palvelevaa tavaraliikennettä. Suomirata lisää raideliikenteen kapasiteettiä vähentäen samalla pääradalta tutuksi tulleita ruuhkia tai rataliikenteen häiriöitä. Suurnopeusradan toteutuminen on tärkeä huoltovarmuuden näkökulmasta. Myös NATO-yhteensopivuus raideleveyden osalta on huomioitava. Matkustajamäärien ennakoidaan kasvavan rajusti nopeamman matkustusajan johdosta Suomiradan lyhentäessä merkittävästi matka-aikaa pääkaupunkimme Helsingin ja asukasmäärältään Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin Tampereen välillä. Säästettyä matkustusaikaa merkittävämpää on Tampereen kaupunkiseudun kytkeytyminen tiiviimmin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen
Vaikka Suomirata rakennettaisiin, täytyy päärata myös laittaa kuntoon. Pääradan peruskorjaus on valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja etenee Väyläviraston hankkeena. Pääradan kunto on heikentynyt ja nykyinen palvelutaso on turvattava. Suomirata ja pääradan kunnostus ovat kalliita, mutta välttämättömiä hankkeita. Suurnopeusradan takaamia säästöjä matka-aikaan ei ole mahdollista saavuttaa pääradan kunnostamisella. Nykyinen päärata kulkee useiden kaupunkien ja taajamien läpi. Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-arvot ja maankäyttö luovat rajoitteita lisäraiteiden rakentamiselle.
Kustannuksia arvioidessa ei sovi unohtaa kuitenkaan sitä, että Suomiradasta ja kunnostetusta pääradasta tulevat sukupolvet voivat nauttia vielä 2100-luvulla. Lähtökohtaisesti mitkään väylähankkeet eivät ole taloudellisesti kannattavia. Yhteiskunnalliset hyödyt toteutuvat pitkän ajan kuluessa. Satsaaminen joukkoliikenteeseen on myös ilmastoteko. Nyt tehtävät päätökset ovat siis kestäviä ratkaisuja. Ne kannattaa toteuttaa ja laittaa aluille mahdollisimman pian.
KATRI VIRKKUNEN
Eduskuntavaaliehdokas
Kokoomus