Tuholaistorjunta työllistää ympäri vuoden, teknikko Juulia Branderia kiinnostavat biologia ja ötökät

27.01.2023 09:45

Tuhoeläinhallintaa eli tuholaistorjuntaa tehdään läpi vuoden. Teknikko Juulia Brander kohtaa jokapäiväisessä työssään pienempiä ja isompia eläimiä, jotka vaikeuttavat ihmisten asumista ja aiheuttavat tuhoa. – Lutikat eivät todellakaan ole kuolleet maassamme sukupuuttoon. Ne ovat yleistyneet vakavasti viime vuosien aikana, hän toteaa.
Tuhoeläinhallintaa eli tuholaistorjuntaa tehdään läpi vuoden. Teknikko Juulia Brander kohtaa jokapäiväisessä työssään pienempiä ja isompia eläimiä, jotka vaikeuttavat ihmisten asumista ja aiheuttavat tuhoa. – Lutikat eivät todellakaan ole kuolleet maassamme sukupuuttoon. Ne ovat yleistyneet vakavasti viime vuosien aikana, hän toteaa.

Rakennusalalla pitkän ja monipuolisen uran tehnyt Juulia Brander on nyt teknikkona toivetyössään tuholaistorjunnassa. Lapsesta saakka kaikenlaisista ötököistä ja koululaisesta lähtien biologiasta kiinnostunut tuhoeläinhallinnan ammattilainen on työllistetty läpi vuoden. Etenkin lutikoista on tullut maanvaiva.

Valtakunnallisessa tuhoeläinhallintoyrityksessä työskentelevä ylöjärveläinen Juulia Brander toimii pääasiallisesti Pirkanmaalla, mutta toimeksianto voi viedä hänet minne tahansa päin Suomea.

Branderin jokainen työpäivä on taatusti omanlaisensa. Tehtävää on koko ajan. Eri vuodenaikoja leimaavat tietyt ilmiöt.

Suomalaiset ovat eläneet pitkän aikaa käsityksessä, että luteet eli lutikat olisivat kuolleet täysin sukupuuttoon maamme kamaralla.

– Todellisuudessa verenhimoiset seinäluteet ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Asian vakavuudesta kertoo, että lutikkakohteet nousevat aina kiireellisinä työlistojen kärkeen.

Maassamme tavataan seinäluteen lisäksi lepakkoluteita ja pääskyluteita.

Brander kohtaa työssään lisäksi tekstiili- ja elintarvikekuoriaisia, erilaisia koita ja koisia, kärpäsiä, sokeri- ja paperitoukkia, muurahaisia, ampiaisia, mehiläisiä, puluja ja lokkeja, hiiriä, myyriä, oravia sekä rottia.

– Repertuaariini kuuluvat kaikki mahdolliset eläimet, jotka ovat tavalla tai toisella vaaraksi ihmisen asumiselle. Pontimina ovat myös taloudelliset tappiot.

Tunnistamaton kutsumaton eläin tai eliö vaatii tunnistamista. Brander neuvoo ihmisiä ottamaan oudon vierailijan ehjänä purkkiin. Missään tapauksessa sitä ei saa lytätä tunnistamattomaksi.

Jatkuvaa tiedonhakua

Tuholaistorjunta on alana poikkeuksellisen jännittävä ja mielenkiintoinen.

Juulia Brander laskee, että hänen vuosien saatossa karttunut monipuolinen rakennusalan kokemuksensa antaa vahvan pohjan työskentelemiselle tuhoeläinhallinnassa.

Brander kuvaa itseään biologian friikiksi. Hän kasvattaa ja laajentaa tietopohjaansa lukemalla alan kirjallisuutta. Siitä suurin osa on englanninkielistä.

– Työpäiväni on monipuolisesti paljon muutakin kuin ruisku selässä ahertamista. Siihen kuuluu tietokoneella oloa, puhelimessa selvittämistä sekä autolla liikkumista. Oikeastaan työni merkitsee minulle elämäntapaa.

Brander arvostaa suuresti työyhteisössä ja työssä oppimista.

– Kun vanhat jäärät, huippukokeneet kollegani kertovat kokemuksistaan ja tehtäväkohtaisista ratkaisuistaan, ahmin kaiken olennaisen tiedon muistiini. Savotta on laaja, eikä siitä milloinkaan voi tulla täysin valmista. Oppia ikä kaikki.

Läpi vuoden tekemistä

Tuhoeläinhallinta työllistää keväisin, kesäisin, syksyisin ja talvisin. Tekemistä riittää koko vuodeksi.

Juulia Brander haluaa kehittyä erityisesti luteiden eli lutikoiden asiantuntijana. Ne ovat tällä hetkellä maassamme viheliäinen riesa, kasvava ongelma.

Suomi on ollut jo liki lutikkavapaa maa. 2000-luvun alkupuolella lutikat alkoivat yleistyä, ja suuntaus on vaan voimistunut.

– Lutikoiden lisääntymiseen on monta järkevää syytä. Ihmiset matkustavat paljon, jolloin lutikat siirtyvät vaatteissa ja matkalaukuissa paikasta toiseen. Ihmiset vierailevat ahkerasti toistensa kodeissa, ja etenkin punkatessa, lutikat vaihtavat huomaamattomasti maisemaa. Kierrätyksestä on tullut vallitseva trendi. Luteet kulkeutuvat esimerkiksi huonekalujen mukana.

Brander korostaa, että verta imevä seinälude on poikkeuksellisen salakavala. Sen takia seinäluteen ilmestyminen kotiin olisi havaittava mahdollisimman nopeasti, jotta inhottava kutsumaton vieras saataisiin vaivattomammin eliminoitua pois.

– Hälytys- ja varoituskellojen olisi soitava herättävästi, kun asukas alkaa oirehtia. Luteiden puremat synnyttävät monissa ihmisissä varsin rajuja oireita.

– Rivi- ja kerrostaloissa olisi oltava erityisen valppaina, jotteivat lutikat ennätä vallata kaikkia huoneistoja. Mitä laajemmaksi lutikkakanta levittäytyy, sitä työläämpää sen hävittäminen on.

Brander korostaa, että jo yhden lutikan löytymiseen on reagoita, eli asunto on syytä tutkia perinpohjaisesti.

– Raidilla suihkuttaminen on silmänlumetta. Lutikan nujertamisessa tarvitaan kovat otteet. Evoluutio on kehittänyt lutikasta sitkeän; se pärjää jopa kahdeksan kuukautta syömättä ja viileässä ympäristössä.

Branderin mukaan lutikoiden torjunnassa tarvitaan aina asukkaiden sitoutunutta osallistumista. Näin toimittaessa lutikoiden hävittäminen onnistuu lyhyessä ajassa. Laiminlyönnit torjuntatoimissa pidentävät urakan kestoa.

– Asukas saa kirjalliset ohjeet. Esimerkiksi sänky on pidettävä irti seinistä. Kupit on tyhjennettävä asianmukaisesti. On muistettava, että lutikat sikiävät nimenomaan vuoteissa. Siellä ne ovat lähellä uhriaan.

Rotatkin muodostavat ongelman

Myös Pirkanmaalla rottaongelma on todellinen.

Juulia Brander muistuttaa, että rotat saavat aikaan mittaviakin tuhoja ja vaikeasti korjattavia ongelmia.

– Janoiset rotat pystyvät puremaan rikki vesiputken. Tällöin kohtalokas vesivahinko on käsillä, kun vesi lorisee rakenteisiin, ennen kuin vuoto tunnistetaan.

– Rotat ovat kohtalokkaita kaikenlaisille rakenteille. Myös sähköjohtojen pureminen saattaa johtaa tuhoisaan tulipaloon.

– Rotat levittävät tauteja. Vaara on todellinen. Ne pilaavat ja tuhoavat elintarvikkeita. Ikävimmässä tapauksessa suuret erät ruokaa voi päätyä hylkyyn. Inhimillisesti ottaenkin rotat, myyrät sekä hiiret ovat inhottavia ihmisasutuksen piirissä puhumattakaan kodeissa.

Brander teroittaa, että rotta on poikkeuksellisen älykäs jyrsijä.

– Se voi seurailla tilannetta parikin viikkoa ennen kuin menee loukkuun tai syöttiasemaan. Myyrät ja hiiret menevät niihin nopeammin.

Oravalla on rauhoitusaika

Katseet vangitsevasti pihapiirissä puusta puuhun liitelevät oravat saattavat osoittautua kataliksi ystävyksiksi.

– Siihen asti kaikki on kurrejen kanssa hyvin, kun ne eivät ala tuhota rakennusten rakenteita, Juulia Brander herättää.

Branderin mukaan viattomilta vaikuttavat oravat saattavat aiheuttaa mittavia vahinkoja rakennuksille, jos ne pääsevät vapaasti mellastamaan.

Branderin työnkuvaan kuuluu myös verkotuksien asentaminen.

– Oravan kuriin saattamisessa on omat haasteensa, sillä riistaeläimenä se on rauhoitettu maaliskuun alusta lokakuun loppuun saakka.

Tietoa on tarjolla kattavasti

Juulia Brander sanoo, että netin kannatta antaa laulaa, kun kyse on asumista ja elämistä vaikeuttavista eläimistä, pienistä tai suurista.

– Niin lutikoista kuin kaikista muistakin ötököistä on vapaasti saatavilla kattavasti tietoa. Suosittelen, kannattaa olla kiinnostunut.

– Kun ihminen ottaa asioista selvää, hänen ei esimerkiksi tarvitse turhan takia pelätä ja menettää yöuniaan.

Tekstiili- ja elintarvikekoit sekä sokeri- ja paperitoukat ovat arjentuttuja vuodenajasta riippumatta.

Kesäaikana ampiaiset, kärpäset, mehiläiset ja muurahaiset työllistävät häiriökäyttäytymisellään.

Syksy kylmenevine säineen aktivoi jyrsijät hakeutumaan lämpöiseen eli rakennuksiin.

– Kaikkiin kysymyksiin löytyvät vastaukset, ja kaikki asiat pystytään hoitamaan, Brander vakuuttaa.

Branderia motivoi, että hän on juuria jaksaen kiinnostunut ja innostunut kaikenlaisten ötököiden sielun elämästä. Varmaa on, että jokainen törmää ötököihin.

– Neuvonta onkin yksi tärkeimmistä osista työtäni.

Kevätaurinko herättää ampiaiset. Niiden vääränlaisiin paikkoihin rakentuvat pesät tuovat työtä Branderille.