Puhe työvoima- ja osaajapulasta on juurtunut kestoaiheeksi maamme yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas ja kauppatieteiden maisteri Pauliina Inervo ovat kyllästyneet paikalleen jämähtäneeseen surkutteluun. He tarjoavat yhdeksi ratkaisuksi yrityksen kuin yrityksen kokemusperäisen ja kollektiivisen osaamisen kartoitusta. Kunkin talon sisällä oleva osaaminen on jokaisen yrityksen arvokkainta pääomaa. Kaksikko on vakuuttunut, ettei läheskään kaikissa yrityksissä tunneta oman henkilökunnan kokemusperäistä ja kollektiivista osaamista.
Suomalainen yhteiskuntakeskustelu käy voimistuvilla kierroksilla työvoima- ja osaajapulasta. Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneen tamperelaisen Trimmi Inspire Oy:n senior partnerit Päivi Myllykangas ja Pauliina Inervo haastavat väitteet työvoima- ja osaajavajeesta. Heidän mielestänsä asia ei ole mustavalkoinen kuten julkisuudessa annetaan ymmärtää. Kaksikko puhuu osatotuudesta.
– Ongelmaksi on muodostunut se, ettei yhteiskunnassamme ole tartuttu härkää sarvista. Esitetylle työvoima- ja osaajaongelmalle ei etsitä määrätietoisesti kestäviä ratkaisuja, vaikka julkisella ja yksityisellä sektorilla vajetta pidetään uhkaavan suurena, Myllykangas ja Inervo kummastelevat.
Kaksikko muistuttaa, että elämme voimakkaasti muuttuvassa maailmassa, jossa monet perinteiset ammatit ja työt kerta kaikkiaan häviävät. Vastaavasti koko ajan syntyy uudenlaisia töitä ja ammatteja.
Myllykangas seuraa kroonista työvoima- ja osaajapuladebattia verkostojen ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta ja yhteisestä arvon luomisesta kerryttämänsä syvällisen kokemuksen vinkkelistä. Kauppatieteiden tohtori on kehittänyt yritysten ja muiden yhteisöjen osaamispääomaa strategiatyön, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä ennakoinnin työtehtävissä.
– Olen sataprosenttisesti tulevaisuusihminen, joten olen oppimassa lisää kestävän kehityksen ratkaisuista ja systeemisistä innovaatioista jakamalla ja oppimalla muiden kanssa, Myllykangas kuvaa itseään.
Puolestaan Inervolla on laaja kokemus ja osaaminen johtajana, asiantuntijana sekä yrittäjänä kansainvälisistä ja kotimaisista konserneista, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, start-upeista sekä yhteisöistä.
– Uskon ihmisten kyvykkyyteen. Ihmisissä oleva osaaminen on arvokkain ja mukautuvin pääoma, jonka arvo kasvaa käytettäessä. Tässä jalostustyössä mukana oleminen on intohimoni, koska yhdessä onnistuminen on kaikkein parasta. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, sillä vain kokeilemalla voi oppia ja usein myös onnistua. Näkemykseni mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, Inervo pohtii.
Nykytilanne tunnistettiin vuosikymmen sitten
Päivi Myllykankaalle nykyinen maailman tilanne työvoimapulineen ei ole tullut yllätyksenä. Hän kertoo nostaneensa signaaleja esille jo vuosikymmen sitten. Yhteiskunta ja sen eri toimijat eivät vaan ole reagoineet ilmiöihin niiden orasvaiheessa.
– Jo 2010-luvulla työelämästä poistui enemmän ihmisiä, kun sinne sijoittui uusia tekijöitä. Tämä muutos kertoi jo silloin tulevasta, joka on nyt täyttä arkea.
Myllykangas sanoo, että myös väestöllinen huoltosuhde on ollut epäedullinen kymmenen viime vuoden ajan. Vuosittain syntyneiden vauvojen määrä on laskenut isoin harppauksin viime vuosikymmenen ajan. Vastaavasti kuolleiden määrä on kasvanut.
– Meillä ei ole yhtä hopealuotia, jolla muun muassa työvoiman tarve saataisiin kestävälle tolalle.
Myllykangas muistuttaa, että aikamme synnyttää uudenlaisia ilmiöitä, kuten työntekijöiden väsähtämisiä.
– Monen työntekijän koulutu on viimeisen päälle kunnossa, mutta silti useat ihmiset kipuilevat jaksamisensa kanssa. Työuupuminen kohtaa tekijän jo tämän muutaman vuoden työrupeaman jälkeen. Juuret ja syyt saattavat olla esimerkiksi organisaation heikossa vuorovaikutteisuudessa.
Myllykangas korostaa, että ihminen valitsee aina työn ja työpaikan ajatuksella, että hän onnistuu niissä. Koronapandemian aikana moni työntekijä on joutunut tuuliajelulle. Työssä onnistuminen ja yhdessä tekeminen ovat jääneet kokematta.
– Kollegat ja työkaverit ovat kuin oppikirjoja, joista muut työntekijät lukevat ja omaksuvat uutta. Tällaista ei synny etätöissä.
Osaamispääoma aktiiviseen käyttöön
Pelkästään Pirkanmaan 23 kunnan alueella on runsaat 40 000 aktiivisesti toimivaa yritystä.
Päivi Myllykangas ja Pauliina Inervo korostavat, että työvoima- ja osaajatarvetta on hoidettava monella kärjellä. Heidän mukaansa ongelmaa ei ratkaista sormia napsauttamalla eikä millään hokkuspokkustempulla. Työvoima- ja osaajahaasteessa kulminoituu monet kansa- ja yhteiskuntaamme leimaavat asiat laskevasta syntyvyydestä kestävyysvajeen heikkenemiseen.
Myllykangas ja Inervo sanovat, että yksi erittäin merkittävä lääke on monissa yrityksissä ja työpaikoissa jäänyt ilman minkäänlaista huomiota. Heidän mukaansa jok’ikinen yritys pitäisi ravistella sen olemassa olevan osaamispääoman näkökulmasta. Tässä on isossa kuvassa vakavaa kyvyttömyyttä.
– Näiden asioiden puheeksi ottaminen ja niiden järjestelmällinen perkaaminen paljastavat kussakin organisaatiossa olevan osaaminen. Tiedetäänkö ja tunnistetaanko se, on jo asia erikseen. Tosiasia on, että ne ihmiset, jotka ovat työssä, synnyttävät uutta työtä, he herättelevät.
Myllykangas ja Inervo kertovat, että lukuisissa organisaatioissa kerran tiettyyn tehtävään tai tiettyihin tehtäviin otettu työntekijä jää vaille tarkempaa syyniä hänen muista taidoistaan ja kokemuksistaan. Ne ovat voineet karttua esimerkiksi järjestötoiminnassa tai harrastuksissa. Yritykset huollattavat ja korjauttavat säännöllisesti laitteitaan ja koneitaan, mutta valitettavan usein niiltä unohtuu työntekijöiden säännöllinen läpikäyminen.
– Monessa työyhteisössä osaamista ei jaeta, eikä sen siirtämistä huolehdita oikea-aikaisesti uusille hartioille. Turhan monesti nimenomaan hiljainen tieto on vaarassa.
Myllykangas ja Inervo teroittavat, että vastuullisesti laadittu strategia on kultaakin kalliimpi työväline.
– Kysymys kuuluukin, kehittyykö osaaminen samassa rytmissä yrityksen strategian kanssa.
– Kokemusperäinen ja kollektiivinen osaaminen onkin yrityksen kuin yrityksen arvokkainta pääomaa.
Myllykangas ja Inervo muistuttavat, että osaamispääoma on tunnistettava ja sitä on kehitettävä johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Todistusten lisäksi näytöt käyttöön
Suomalainen yhteiskunta on tiukasti kiinni todistuskulttuurissa. Kauppatieteiden tohtoriksi edennyt Päivi Myllykangas ja kauppatieteiden maisteriksi lukenut Pauliina Inervo kannustavat kaikkia ihmisiä opiskelemaan ja hankkimaan hyvät koulutukset, mutta heidän mielestään maassamme pitäisi osata hyödyntää myös näyttöihin perustuva osaaminen ja työvuosien aikana kertynyt hiljainen tieto.
Trimmi Inspire Oy:ssä on kehitetty työkalu, jolla osaamistarve pystytään määrittelemään. Myllykankaan ja Inervon mukaan heidän käytössään on tunnistusprosessi, joka on osallistava ratkaisu yrityksen strategisten osaamistarpeiden ja kunkin työntekijän yksilöllisen osaamisen tunnistamiseksi.
Ratkaisussa tunnistetaan käytössä ja hyödynnettävissä oleva ja näyttöihin perustuva osaaminen ja hiljainen tieto.
Prosessi vahvistaa osallistujien vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa ja itseohjautuvuutta sekä keskinäistä luottamusta ja arvostusta.
Lopputuloksena syntyy tarinallinen osaamiskertomus sekä tiedot, taidot ja osaaminen.
Myllykangas ja Inervo kertovat, että prosessi luo perustan yrityksen osaamisen kehittämiselle, ja sitä voidaan hyödyntää myös rekrytointien yhteydessä.
– Ihminen on tehokas ja hyvinvoiva, kun osaaminen on ajantasaista, ja kun ihminen saa näyttää osaamisensa. Tämä tarkoittaa myös menestyviä yrityksiä, pitempiä työuria ja parempaa työssä jaksamista.
– Strateginen osaamisen kehittäminen merkitsee tavoitteellista uudistumista ja muutoksiin mukautumista. Ne tapahtuvat kokemuksellisen osaamisen vuorovaikutteisessa jakamisessa, siirtämisessä ja yhteiskehittämisessä.
MATTI PULKKINEN
