Ylöjärven ylpeys Leija on nykyaikainen kirjasto ja koko kylän palvelupiste. Sen seinien sisään mahtuu 160 000 lainattavan teoksen lisäksi kiiteltyä asiakaspalvelua ja uutuuksia urheiluvälinelainoista musiikkihuoneeseen.
Kirjasto Leija juhli viime viikolla kaksikymppisiään. Kahden vuosikymmenen aikana se on palvellut reilua 5,5 miljoonaa kävijää. Kirjaston peruspalvelua on edelleen kirjojen lainaaminen, mutta se on saanut oheensa lukemattomia lisämausteita.
Informaatikko Eija Mäkinen kertoo, että kirjastossa on päivittäin noin 500–600 kävijää, kun ennen pandemiaa heitä oli noin 800.
– Eläkeläiset ovat vankka käyttäjäkunta, mutta meillä käy kyllä tosi paljon nuoria perheitä.
Asiakaspalvelutyö kirjastossa on monipuolista. Mäkinen kertoo, että asiakkaat kysyvät kirjallisuuden lisäksi kaikenlaista muutakin tietoa esimerkiksi kunnan muista julkisista palveluista.
– Kirjastossa opastetaan päivittäin digiajan verkko-ongelmissa, tulostamisessa ja skannaamisessa. Opastamme siten, että näytämme miten kone toimii, mutta emme opasta pankkipalveluita emmekä varaa lentoja, Mäkinen nauraa.
Leijassa on lainattavia teoksia noin 160 000 kappaletta, näistä kirjojen osuus on noin 130 000. Musiikkiosastolta voi lainata soittimia, esimerkiksi kitaran tai ukulelen. Uutuutena on urheiluvälineiden lainaus retkiluistimista suppilautaan.
Satuja ja työtä
Lasten osastolta löytyy kirjojen ja muun materiaalin lisäksi satuhuone.
– Satutunnit on palvelu, joka on alkanut jo vuosikymmeniä sitten kirjastoissa. Se on kirjastopalveluiden kulmakivi. Meillä käy kaksi ryhmää joka viikko. Toinen tarjotaan perhepäivähoitajien lapsille ja toinen kotihoidossa oleville lapsille.
Alkuperäisen käsikirjaston tilalle rakennettiin vuonna 2008 Leijan taideosasto, josta löytyy kirjallisuutta muotoilusta tanssiin ja sisustuksesta teatteriin sekä taiteilijoiden elämäkertoja.
Kirjastossa järjestetään myös runsaasti aineistonäyttelyitä, joihin innoitusta saadaan esimerkiksi pinnalla olevista teemoista.
– Niitä tehdään kauden, innon ja erilaisten innovaatioiden mukaan.
Kirjastossa on työhuoneita, jotka ovat kovassa käytössä.
– Niissä on täydellinen Microsoft Office-paketti. Kaikissa huoneissa on myös skannerit.
Leijassa on pelihuone, jossa voi pelata porukalla esimerkiksi Playstationia. Pelihuoneen yhteyteen on rakenteilla musiikkihuone, joka avataan ensi vuonna. Musiikkihuoneessa on rummut, basso, sähkökitara, akustinen kitara, kosketinsoittimet ja tietokone.
Kirjastonhoitaja Jussi Lehtinen kertoo, että soittaminen tapahtuu kuulokkeiden avulla. Muuten äänet kuuluisivat liian lujaa kirjaston muihin tiloihin. Leijassa on asiakkaiden käyttöön myös erillinen sähköpiano erillään musiikkihuoneesta.
Leijan näyttelytila on ahkerassa käytössä ja siellä on kuukausittain vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kirjaston ainoa maksullinen tila on esimerkiksi kokouksiin vuokrattava monitoimisali.
Digi, digi
Leijan erikoisuus on digitointihuone, jossa on välineitä analogisten materiaalien digitalisointiin. Esimerkiksi kaitafilmin, VHS- ja C-kasetin digitointi on ilmaista, mutta omatoimista. Myös dia- ja valokuvia voi skannata digitaaliseen muotoon.
Huoneessa on myös 3D-tulostin, jonka käyttöön saa opastuksen. Pari vuotta sitten se oli erityisen kovassa käytössä, kun pikkupojat kävivät tulostamassa spinnereitä. 3D-tulosteen hinta ei päätä huimaa:
– Sen käyttö maksaa tulosteen verran eli 40 senttiä, Mäkinen kertoo.
Takahuoneissa tapahtuu
Kirjastossa tapahtuu myös paljon sellaista mitä asiakkaat eivät näe. Esimerkiksi kirjastoon saapuva uusi kirja kiertää melkoisen lenkin asiakkaiden katseilta suojassa ennen kuin se laitetaan omalle paikalleen hyllyyn. Kirjalähetykset puretaan, luetteloidaan tietokannasta ja muovitetaan erillisissä työtiloissa.
– Jos kirjoja ei muovitettaisi, ne kestäisivät paljon vähemmän lainoja.
Vasta tämän jälkeen uutuudet lähtevät omille osastoilleen.
Huonokuntoiset ja vanhentuneet kirjat poistetaan. Poistoja tehdään vuodessa noin 10 000 kappaletta – yhtä paljon kuin uusia kirjoja tulee vuodessa.
– Jos kirjaa ei ole lainattu viiteen vuoteen, niin tarkkaan harkitaan, että poistetaanko se kokonaan.
Takahuoneesta löytyy myös nurkkaus, jossa on korjattavia kirjoja.
– Jos korjaamiseen menee minuutti tai alle, silloin se vielä kannattaa. Täällä ei ommella eikä tehdä kansia.
Poistokirjamyyntejä järjestetään kahdesti vuodessa. Mäkinen kertoo, että aiemmin suosituimmista poistokirjoista lähes tapeltiin, mutta meno on viime vuosina rauhoittunut. Viimeksi myynnissä oli pelkästään kaunokirjoja, seuraavaksi myyntiin on tulossa tietokirjoja.
Kirjastoon hankitaan lähes kaikki suomalaisten kustantamoiden teokset. Omakustanteita ja pienempien kustantamoiden kirjoja kirjastoon hankitaan asiakkaan pyynnöstä.
Jos asiakkaan etsimää kirjaa ei löydy Leijasta, se voidaan tilata kotikirjastoon Pirkanmaan kirjastojen seutupalvelun tai koko Suomen kattavan Finna-kaukopalvelun kautta. Viimeisenä oljenkortena on Kuopion varastokirjasto.
– Kirjastot ovat hyviä yhteistyökuviossa. Olemme tehneet erilaista yhteistyötä kimpoissa 1990-luvulta lähtien, Mäkinen hehkuttaa ja sanoo, että tällaisesta mutkattomasta yhteistyöstä voisivat muutkin tahot ottaa oppia.
