Asun Terätiellä ja perheelläni on suora näkyvyys Tampereen–Parkanon-rataan. Seuraamme tapahtumia ja äskeinen junaonnettomuus kuuluu sarjaan vastaavia tapauksia viimeisen 20 vuoden ajalta.
Tiedämme aina onnettomuuden kulun: voimakas vihellys, juna pysähtyy kirskahtaen ja paikalle saapuu joukko haalarimiehiä puhdistamaan rataa.
Työ on tehokasta, rata jää puhtaaksi eikä meidän sivullisten näkyville jää mitään hälyttävää. Valtaosa uhreista on nuoria ihmisiä, jotka eivät välitä vaarasta, mitä aiheuttaa 160 kilometriä tunnissa kulkeva juna. Jos tuleva uhri havaitsee junan sadan metrin päästä, on hänellä likimain kaksi sekunttia aikaa poistua edestä. Sehän ei onnistu, jos on nauttinut päihteitä.
Varsinkin juhannus on sitä aikaa, jolloin kalastajia viehättää narrata saalista vesistösillan kupeessa. Minua on ihmetyttänyt nekin isät, jotka ottavat alaikäiset lapsensa mukaan niin vaaralliseen leikkiin. Usein paikalla liikkuu pyöräijöitä ja talvisin on monen kuljettava radan ylitse, jos haluaa mennä Keijärven jäälle. Ratapenkereestä alkaa muodostua nuorison kokoontumisalue, missä harrastetaan lievää ilkivaltaa normaalin seurustelun ohessa.
Valtaosa onnettomuuksista lienee itseaiheutettuja eikä niiden poistamiseksi voida tehdä juuri mitään. Radalla liikkuu kesäisin niin suuri joukko onkijoita tai luonnosta nauttijoita, joten onnettomuuksia voisi tapahtua paljon enemmänkin. Itse olin tielaitoksen palveluksessa, kun 1960-luvun aikana laadin yleissuunnitelmaa nykyisen Vaasantien parantamiseksi. Sen yhteydessä tutustuin Parkanon radan suunnitelmiin, joiden tekijänä oli VR.
Lue myös: Miten paljon maksaa ihmishenki?
Ratahan rakennettiin aluksi höyryvetureita varten, kunnes vuoden 1970 paikkeilla juuri tehtyä ratapengertä levitettiin noin puoli metriä kummallekin puolelle. Samalla rata valmistui sähköistehtäväksi. Siirtyessäni asumaan Terätielle huomasin radan raskaiden kuljetusten heiluttavan valaisimia, mistä päättelin radan rakenteiden olevan alimitoitettuja. Lisäksi huomasin massojen valuneen järvestä tontillemme. Radan vaurioita on torjuttu jälkenpäin lisäämällä kiviainesta painumakohtiin. Tulevaisuudessa radan nopeuksien lisääminen tuleekin olemaan riskialtista ja jo toisen raiteen vaatima penkereen leventäminen edellyttää erikoisrakentamista.
Ensitoimenpiteenä rakentaisin radan molemmille puolille metalliaidan, johon tulisi lukittava pääsy kunnossapidolle. Myös ison järven puolelle rakentaisin noin metrin leveän polun kalastajien tarpeisiin. Järvihän on keskustaajaman kohdalla ainutlaatuinen nähtävyys, jota kannattaisi hyödyntää lisäämällä kevyen liikenteen yhteyksiä. Lisäksi rakentaisin tunnelilta väylän Keijärven rannalle, jolloin läheinen huvila säästyisi läpikululta ja samalla estyisi radalla kulkeminen. Nämä toimenpiteet sisältynevät vireillä olevaan yleissuunnitelmaan, mikä koskee Parkanon radan toista raidetta Ylöjärven kohdalla.
Martti Polvinen
